Puimurin viimeiset huollot ja rasvaukset on tehty. Vain kasvuston kuivumista odotellaan. Kuva: Lari Lievonen
Video: Syysviljaa puidaan jo Paimiossa – muualla odotetaan vielä hetki
Ensimmäiset syysviljan puinnit on aloitettu – vain kuurosateet pidättelevät sadonkorjuuta. Pohjoisemmassa tähkien kypsymistä odotellaan vielä viikko tai kaksi.Tilaajalle
Jani Pirhonen viljelee kotitilaansa Paimiossa. Alueella on ennenkin päästy puinneille jo heinäkuun puolella. Kuva: Lari LievonenPaimiolainen viljelijä Jani Pirhonen aloitti syysviljan puinnin maanantaina. Kosmos–lajikkeinen syysohra odotti vainiolla keltaisena ja kypsänä, mutta vielä puoliltapäivin iskenyt sadekuuro pidätteli puimakonetta pellon laidalla.
”Koneet on valmiina, vain poutaa tarvittaisiin”, Pirhonen kertoi MT:n käydessä tilalla, jolloin tehtiin puimurin viimeisiä rasvauksia ja tarkastuksia.
Kuvaajan lähdettyä poutaantui päivä, kasvusto kuivui ja Sampo-Rosenlew pääsi katkomaan korsia. Puintikosteus oli 15,4 prosenttia.
Koko ohran sato olisi puintiin valmis, mutta lähipäiville ennustetut ukkoset ja sadekuurot pitävät viljelijän varpaillaan. Ukkospilvet tarkistetaan kartalta monta kertaa päivässä.
Syysviljan kasvustot ovat hyväkuntoisia ja ne ovat kestäneet kesän runsaat sateet yllättävän hyvin. Viime syksy oli toista maata. Tuolloin sade pieksi vastakylvettyjä peltoja armotta.
”Syksyllä oraat eivät oppineet uimaan. Vettä tuli niin paljon, että 9 hehtaaria ruisvehnää ja 8 hehtaaria syysvehnää oli kylvettävä keväällä uusiksi. Vähän oli huono tuuri.”
Syysohra selvisi syksyn märkyydestä, kiitos muita aikaisemman kylvön. Kosmosta on aiempinakin vuosina päästy puimaan heinäkuun lopulla.
Pirhonen pyrkii viljelemään syyskylvöisiä kasveja noin kolmanneksella tilan pinta-alasta. Ne helpottavat kevään ja syksyn kiireitä, kun kylvöjä ja puinteja saa hajautettua. Parhaimmillaan tilan koko 85 hehtaarin sadon voisi puida neljässä viikossa.
”Jos luoja suo ja koneet kestävät.”
Pirhosen havainnot saavat vahvistusta asiantuntijoilta ympäri maan.
Harri Nopanen Pro Agria Etelä-Suomesta kertoo syysviljojen näyttävän yleisesti ottaen hyviltä, ja että odotettavissa on hyvä sato.
”Helteet ovat kerryttäneet lämpösummaa, ja nyt syysviljat ovat valmistumaan päin.”
Moni viljelijä on vielä tehnyt lisälannoituksia saadakseen nostettua jyvän valkuaistasoa.
Uhkana ovat enää ukkoskuurot ja runsaat sateet, sillä lakoutuminen uhkaa erityisesti reheviä kasvustoja. Puintia joudutaan useimmilla paikoilla odottelemaan vielä viikko tai kaksi.
Jos näillä päästään vielä pari viikkoa puinteihin asti, niin tilanne on hyvä.
Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa on yhtä lailla satanut runsaasti, mutta syysviljat ovat sielläkin kestäneet olosuhteet hyvin, vahvistaa Netta Leppäranta Pro Agria Etelä-Suomesta.
”Tiheissä kasvustoissa on voinut näkyä hieman ruostetta, mutta ei mitään katastrofaalista. Jos näillä päästään vielä pari viikkoa puinteihin asti, niin tilanne on hyvä.”
Paikoin kasvukauden eteneminen on ollut vaihtelevaa.
Paikoin joku ruispelto on nurin, mutta yleisesti ottaen on päästy vähällä.
”Kaikki tuntuu venyvän ja kasvit eivät kehity”, kuvaa Jarmo Pirhonen Pro Agria Länsi-Suomesta.
Puintien laajemmasta alkamisesta Pirhosella ei vielä ole tarkkaa ennustetta. Rukiit ovat alkaneet hiljalleen vaalentua, mutta kiirettä tuskin tulee.
Viileä alkukesä on hillinnyt tuholaisia, mikä on Pirhosen mukaan ollut helpottavaa. Vaikka kasvitautien riski kasvaa tiheissä ja kosteissa kasvustoissa, ovat Länsi-Suomen sato-odotukset korkeat.
”Kaksi edellistä vuotta olivat mollivoittoisia, kun kuivuus vaivasi kasvustoja alkukesästä. Nyt tilanne on onneksi aivan erilainen. Kasvustot ovat tiheitä, tähkiä on, ja nyt toivotaan, että jyvät täyttyvät.”
Tavanomaista pahempia lakopaikkoja ei ole nähnyt kukaan MT:n haastattelemista asiantuntijoista.
”Paikoin joku ruispelto on nurin, mutta yleisesti ottaen on päästy vähällä.”
Tänä kesänä moni työ on jaksotettu jatkuvien sateiden mukaan. Tummuva taivas on ollut tuttu näky. Kuva: Lari LievonenMyös Itä-Suomessa syysviljat voivat hyvin, joskin syyskylvöt ovat harvinaisempia. Talvehtimisen riskit ovat pitäneet pinta-alat pieninä esimerkiksi Pohjois-Savossa, jossa syysviljoja on Pro Agrian arvion mukaan vain joitakin satoja hehtaareja.
Pohjois-Karjalassa viljelyä rajoittavat myös muut tekijät.
”Syysviljojen kylväminen ei kannata kaikille lohkoille, koska hanhiparvet syövät kasvustot syksyin keväin mennen tullen”, kertoo Kaisa Matilainen Pro Agria Itä-Suomesta.
Paikallisen kysynnän väheneminen on myös hillinnyt viljelyintoa. Liperin Myllyn toiminta päättyi tulipaloon vuonna 2020, eikä korvaavaa viljanostajaa ole löytynyt.
Idässäkin puintien aloitusta odotellaan vielä ainakin viikko tai kaksi. Sen sijaan lounaassa, lämmön hellimässä Paimiossa Jani Pirhonen tarkkailee säätä puimurin kopista herkeämättä.
"Tämä kesä on sateineen ollut haastava kaiken ajoituksen kanssa, kasvinsuojelusta alkaen. Mutta kun vaan kasvusto kuivuu, lähtevät koneet heti liikkeelle."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
