
Heikkilän tilan isäntä Timo Heikkilä tivaa useita kertoja EU:n maatalousosaston, DG Agrin pääjohtajalta Wolfgang Burtcherilta possujen saparoiden typistämisestä. Miksei komissio valvo, että päätöstä noudatetaan, vaikka kielto tuli voimaan 21 vuotta sitten?
EU-maista vain Suomi ja Ruotsi noudattavat typistämiskieltoa, Heikkilä kertoo. ”Olisin linnassa, jos toimisin kuten muualla EU:ssa toimitaan.”
Burtcher vieraili alkuviikolla Suomessa MTK:n vieraana. Pääjohtaja vieraili Heikkilän lisäksi Lähteenmäen maitotilalla sekä lihakarjaa kasvattavassa Kosken kartanossa.
Kosken kartanon lihakarjan kasvatus ja metsälaidunnus tekivät vaikutuksen Burtcheriin. Metsälaidunnus voi olla monimuotoisempaa kuin pelto tai metsä ja sillä voidaan edistää biodiversiteettiä. Sekään ei kaikkia miellytä ja komissiota arvostellaan siitä, että maataloustukea maksetaan metsästä.
Burtscher on itävaltalainen juristi, ja kotoisin vuoristoalueen kupeesta. Hän nousi DG Agrin johtoon vuonna 2020 työskenneltyään sitä ennen 20 vuotta eri tehtävissä komissiossa. Hän vieraili Suomessa edellisen kerran liki 20 vuotta sitten.

Matkaa isännöinyt MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti vieraalle, että viljelijät ovat tehneet paljon ja enemmän kuin säädökset edellyttävät, mutta silti alaa kritisoidaan siitä, ettei mitään ole tehty. Nostetaan vain tukia.
Vierailuohjelmaan valitut tilat ovat alan edelläkävijöitä. Heikkilän tilalla sikojen hyvinvointia on kehitetty niin, että BBC:n uutisessa tilan todettiin olevan yksi Euroopan eläinsuojelun kärkitiloista ellei jopa paras. Tilalla käy EU:n tutkijoita ja eläinlääkäreitä tutustumassa.
Lähteenmäen maitotilalla on paneuduttu päästöihin ja niiden laskentaan. Hiilidioksidin päästöjä on pystytty vähentämään merkittävästi ja lisää aiotaan tehdä.
”Tärkeää on puuttua epäterveisiin kauppatapoihin ja kaupan vahvaan rooliin.” Wolfgang Burtcher
Ruuan ympärillä kuohuu ja viljelijät ovat järjestäneet traktorimarsseja ja tiesulkuja, kun tilanpito ei kannata. Samaan aikaan ihmisillä ei ole varaa ostaa kallista ruokaa. Yhtä aikaa pitää huolehtia tilojen taloudesta ja turvata ostajien kyky hankkia elintarvikkeita.
Tärkeää on puuttua epäterveisiin kauppatapoihin ja kaupan vahvaan rooliin, Burtcher sanoo.
Maatalouden ahdinko on vakava ja komissio joutuu miettimään tarkkaan, voidaanko alaan kohdistaa uusia vaatimuksia. Riski on, että tiloilla ei ole varaa vaadittaviin investointeihin.
Hän mainitsee esimerkkinä valmisteilla olevat eläinsuojelumääräykset. Edellinen uudistus tehtiin yli 20 vuotta sitten. Kaikki tilat eivät tulisi selviämään, jos ehdotukset toteutuvat.
Keskeistä on Burtcherin mielestä taata syrjäseuduille työpaikkoja, jotta siellä voidaan asua ja elää.
Burtcher asettelee virkamiehenä sanansa varovasti. Europarlamenttivaalit ovat kuukauden päästä, eikä tiedetä, mikä on tulevan parlamentin kokoonpano, mihin suuntaan EU-laivaa aletaan viedä ja ketkä nousevat komissaareiksi.
Pääjohtaja kertoo ihailevansa suomalaista maisemaa. Peltolohkot ovat aika pieniä, mikä itsessään tukee luonnon monimuotoisuutta.
EU haluaa säilyttää pienet ja keskikokoiset tilat. Kyse ei ole vain maataloudesta, vaan myös maisemasta ja elinvoimaisista kylistä. Pienet tilat ovat usein monimuotoisempia kuin isot. Keskeistä on Burtcherin mielestä taata syrjäseuduille työpaikkoja, jotta siellä voidaan asua ja elää.
Metsäkatoasetus kuumentaa tunteita ja useat EU-maat ovat tyytymättömiä viime heinäkuussa hyväksyttyyn asetukseen. Asetus pitäisi laittaa täytäntöön kaikissa jäsenmaissa tämän vuoden loppuun mennessä.
EU:n metsäkatoasetuksen täytäntöönpano saattaa lykkääntyä ja yksityiskohtia saatetaan tarkentaa, Burtcher arvelee.
Itävalta kirjelmöi komissiota pari viikkoa sitten ja totesi, että asetuksen toimeenpano asettaa nykymuodossa ylivoimaisia haasteita viranomaisille ja yrityksille. Samasta aiheesta on puhunut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah moneen otteeseen.
Itävaltalaiset vaativat maiden ja alueiden jakamista kolmeen luokkaan metsien häviämisriskin mukaan (korkea, normaali ja matala riski). Pienet kohteet tulisi jättää asetuksen ulkopuolelle.