
Hyvä viljelykierto on perusta onnistuneelle ja laadukkaalle luomutuotetulle spelttivehnäsadolle, kertoo Birkkalan tilan isäntä Simo Larmo.
Salon Suomusjärvellä sijaitseva Birkkala on Suomen suurin spelttivehnätuotteiden valmistaja. Tilan viljelykierto on viisivuotinen: kaksivuotinen apilanurmi–speltti–herne –suojavilja eli speltti, jonka alle kylvetään uusi apilanurmi.
Tällä viljelykierrolla pidetään pellolla optimaalinen typpilataus, rikat ja kasvutaudit kurissa sekä maan kasvukunto hyvänä.
Herne on välikasvi ja sille etsitään markkinat rehuna, Larmo kertoo. Speltistä jalostetaan tuotteita sekä kotimaan markkinoille että vientiin.
Speltti on pitkäkortinen ja pensoo hyvin. Näiden ominaisuuksien ansiosta se varjostaa rikkakasveja erinomaisesti. Esimerkiksi Birkkalan spelttipelloilla ei juuri rikkoja ole, ne kituvat viljan varjossa heiveröisinä.
Kylvöaika on normaalisti elokuun lopusta syyskuun puoleenväliin. Kasvupaikaksi kannattaa Larmon mukaan valita rinnelohkoja, joissa on vesitalous kunnossa.
Kylvömäärä on noin 200–240 kiloa hehtaarille. Speltti kylvetään tähkylöineen noin 3–5 senttimetrin syvyyteen. Speltti talvehtii hyvin I-III kasvuvyöhykkeillä.
Keväällä speltille tehdään normaalisti rikkaäestys, kun kasvukausi on lähtenyt selvästi käyntiin ja sille on kasvanut 2–3 kasvulehteä.

Puinnit sijoittuvat seuraavan vuoden elokuulle. Birkkalassa puinteja aloiteltiin tänä vuonna elokuun 5. päivä.
Speltti on tuleentunut, kun se on kääntänyt tähkänsä alaspäin ja kosteus on alle 25 prosenttia. Puinnissa tähkä hajoaa yksittäisiksi tähkylöiksi, akanakuori kuitenkin jää jyvän päälle.
Satoa saadaan yleensä noin 3 000 kiloa hehtaarilta. Sitä on Birkkalan pelloilta lupa odotella tänä syksynä, jos vain säät suosivat sadonkorjaajaa.
Suomessa viljellään syysmuotoista spelttiä noin 600 hehtaarilla. Kevätspeltin ala on noin 500 hehtaaria.