Syysviljan kevätlannoitus kylvökoneella ja äestys korvaamaan kasvinsuojeluruiskua – uusia menetelmiä kokeillaan turvaamaan viljelyvarmuutta

Jaettu lannoitus on monelle tuttu menetelmä, mutta syysviljojen kevätlannoitusta kylvökoneella harva on vielä kokeillut.

Tutkijat, viljelijät ja yritykset ovat kaksi kasvukautta kokeilleet ja testanneet integroidun kasvinsuojelun (IPM) viljelymenetelmiä, joilla voidaan vastata tavoitteisiin vähentää kasvinsuojeluaineiden ja kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja riskejä.

Nyt kolmantena vuotena on vielä muutama pilotti, kertoo erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kyse on Luken Itua ja Vastetta -hankkeesta. Sen taustalla ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelma sekä Pellolta pöytään- ja Biodiversiteettistrategiat.

Lisäksi pitäisi pystyä varmistamaan viljelyvarmuus ja tulevat sadot, kun markkinoilta poistuu torjunta-aineita.

Keinojen on oltava sellaisia, että ne käytännössä toimivat maatiloilla. Hankkeessa niitä kehitetään entistä paremmiksi niitä kokeilevilla tiloilla ja tieto hyvistä käytännöistä kulkee viljelijöiltä toisille ja myös tutkijoille.

Hanketta vetää Luke. Atrian ja Fazer Myllyn lisäksi mukana ovat Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä 20 pilottitilaa.

Rikkakasviäestykseen valmistautumista äkeen säädöillä Kari Mutkalan pellolla Koskella viime kesänä. Kuva: Marja Jalli

Kokeita tiloilla on tehty ravinteiden hyödyntämisestä sekä rikkakasvien ja kasvitautien torjunnasta.

Lannoituksen jakamista on testattu paljon ja tulokset kertovat sen kannattavan.

Kun alkukesät ovat olleet kuivia, niin jaettu lannoitus on antanut paremman sadon kuin koko ravinnemäärän antaminen kylväessä. Lannoituksen jakaminen on myös taloudellisesti kannattavaa.

Yksi viljelijä teki syysviljojen kevätlannoituksen kylvökoneella eli sijoitti lannoitteen maan alle, Jalli kertoo.

Kasvi sai näin ravinteet keväällä hyvin käyttöön. Kylvökoneella tehden työ vie enemmän aikaa kuin pintalevitys, mutta lopputulos ainakin kuivana keväänä oli parempi.

Hivenravinteita on testattu yhdellä tilalla. Kokeessa havaittiin ohrakasvustossa myönteisiä vaikutuksia vastustuskyvyssä kasvitauteja vastaan.

Aluskasveista tulokset ovat vaihdelleet. Osalla tiloista on ollut jonkin verran sadon alenemaa, Jalli toteaa.

Kriittistä niiden kanssa on, miten satokasvi ja aluskasvi lähtevät kasvuun. Aluskasvin kylvöajankohta on siksi mietittävä tarkkaan.

Seoskasvustoista on testattu muun muassa rehuohran ja -kauran seosta. Seoksista on saatu hyviä satoja ja ne ovat siten rehuviljan tuotannossa hyvä vaihtoehto. Seoksilla taudinkestävyys on parempi kuin yhden lajin kasvustoilla.

Rikkakasviäestyksessä on havaittu, että sato voi olla yhtä suuri kuin lohkolla, jossa käytetään kemiallista torjuntaa, mutta rikkaäestyksessä rikkakasvimäärä voi jäädä suuremmaksi kuin ruiskutetuilla lohkoilla.

Ajan kanssa se uhkaa nostaa pellon rikkasiemenpankkia.

Rikkaäestyksessä ajankohdan valinta on tärkeää, samoin kylvösyvyys ja äkeen säädöt. Parhaimmillaan äestys tehoaa rikkoihin, eikä vahingoita satokasvia, Jalli toteaa.