• Maitotilalle lisäkulut sähköstä talvelle jopa 10 000 euroa, isäntä pohtii tulisiko aggregaatin käynnistäminen jo halvemmaksi: ”Äsken tuli varoitus, että hinta meni yli 90 senttiä kilowattitunti”

    Markku Kiljalan maitotilalla Reisjärvellä sähkönkulutusta on suitsittu. Lypsystä ja ruokinnasta sekä maidon jäähdytyksestä tinkivaraa ei juuri ole.
    Aurinkopaneelien hankintaa on tilalle harkittu, mutta lypsyaseman kanssa niiden tuotto ei ole parhaimmillaan, Markku Kiljala pohtii. Paneelit sopivat paremmin lypsyrobottia käyttäville tiloille: robotin kanssa sähkönkulutus on tasaisempaa ympäri vuorokauden.
    Aurinkopaneelien hankintaa on tilalle harkittu, mutta lypsyaseman kanssa niiden tuotto ei ole parhaimmillaan, Markku Kiljala pohtii. Paneelit sopivat paremmin lypsyrobottia käyttäville tiloille: robotin kanssa sähkönkulutus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Kuva: Esko keski-Vähälä
    Maatalous|Maatalous
    31.8.202207:00
    Tuulikki Viilo

    Kun reisjärveläisen Markku Kiljalan puhelin Keski-Pohjanmaalla piippaa, uutiset eivät nykyisin yleensä ilahduta.

    Piippaus tarkoittaa, että pörssisähkön hinta lähestyy euroa kilowattitunnilta.

    Se on paljon kelle tahansa, saati 80 lypsylehmän maitotilalle.

    Kohonneen sähkönhinnan vaikutukset tuotantokustannuksiin saattavat olla talven aikana jopa 10 000 euron luokkaa, hän arvioi.

    Edellinen tilan kiinteähintainen sopimus päättyi keväällä. Vielä sähkölaskujen hinnat eivät kuitenkaan ole räjähtäneet käsiin.

    Kallistumisen merkkejä on kuitenkin ilmassa. Yleensä heinäkuussa sähkön hinta on halvimmillaan. Toisin on ollut tänä vuonna.

    ”Olen koittanut kiinnittää sähkön hinnan, mutta en ole sitä itseäni miellyttävään tasoon saanut.”

    Vaihtoehtona kiinteälle sopimukselle on muutaman kuukauden kärsimys. Ennusteiden mukaan sähkön hinta voisi lähteä laskuun vuodenvaihteen jälkeen, Kiljala aprikoi. ”Riskejä tässä joutuu ottamaan.”

    Säästöjä sähkönkulutukseen on tilalla jo haettu useamman vuoden. Navetan noin 100 000 kilowattitunnin vuosikulutus nipistettiin 80—90 000 kilowattituntiin esimerkiksi led-valaistukseen siirtymisen avulla.

    Säästön mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Lypsystä ja ruokinnasta sekä maidon jäähdytyksestä tinkivaraa ei juuri ole.

    Nykyaikaiset verhoseinänavetat toimivat luonnollisella ilmanvaihdolla.

    Kulutusta kannattaisi navetassakin optimoida tunneille, jolloin sähkö on edullisempaa.

    Yölypsylle kolmelta herääminen tarkoittaisi tiloilla kuitenkin jo liki epäinhimillistä venymistä.

    Maitotilalla valaistus on tarpeen, jotta lehmien fysiologia toimii normaalisti.
    Maitotilalla valaistus on tarpeen, jotta lehmien fysiologia toimii normaalisti. Kuva: Esko keski-Vähälä

    Lypsyäkin isompi sähkösyöppö on maidon jäähdytys, Kiljala kertoo. Jäähdytyksen yhteydessä syntyvä lämpö otetaan talteen, mikä pienentää kustannuksia.

    Eläimet tarvitsevat myös valoa. Talvellakin valaistus on oltava, jotta nautojen fysiologia toimii normaalisti ja eläimet tulevat kiimaan. Valaistus on myös turvallisuuskysymys. Yöksi Kiljavan navettaan jätetään himmeä valo, sillä valojen sytyttely herättäisi suotta kaikki eläimet.

    Myös rehun jaossa apesekoittimet tarvitsevat sähköä. Sähkö ei ole appeen jaossa aina välttämätön, hän huomauttaa: monilla tiloilla apesekoitin on traktorikäyttöinen.

    Nykyaikaiset verhoseinänavetat toimivat luonnollisella ilmanvaihdolla.

    Kiljalan vuonna 2006 rakennetussa navetassa seinää saa auki, mutta käytössä on muutama sähkökäyttöinen poistopuhallin. Lehmä on itse niin kova lämmöntuottaja, ettei lisälämmitystä navettaan onneksi tarvita.

    ”Jokin rajakin sähkön hintaan on oltava.”

    Kriisiaikana Kiljala toivoisi kaikilta osapuolilta kohtuutta.

    Useamman sadan prosentin hinnanmuutokset vuorokauden aikana tuntuvat hämmästyttäviltä.

    ”Jokin rajakin sähkön hintaan on oltava. Pörssisähkön toimivuus epäilyttää. Yöllä hinta saattaa lähennellä nollaa. Äsken tuli varoitus, että hinta meni yli 90 senttiä kilowattitunti.”

    Sähkön myyntiin liittyy muutenkin teennäisiä asioita, kuten tuulisähkön myyntiä tyynellä säällä ja aurinkosähkön kauppaamista keskellä yötäkin, hän pohtii.

    Hintavat biokaasulaitokset maksanevat nyt niitä hankkineille maitotiloille takaisin itseään nopeammin, kuin moni uskalsi unelmoida.

    Kiljalaa mietityttää, missä kohtaa sähkö on niin kallista, että tulee lopulta halvemmaksi päräyttää tilan aggregaatti käyntiin.

    Polttoöljyllä toimivan aggregaatin hyötysuhde kannattaisi laskea nyt tarkkaan, hän pohtii.

    ”Missä menee kipukynnys? Laskeskelimme, että se voisi ehkä olla jossakin 40—60 sentin tietämillä, mutta haarukka on iso.”

    Lue myös:

    Lisää aiheesta
    • Suurin osa kasvihuoneyritysten käyttämästä sähköstä kuluu ympärivuotisessa vihannestuotannossa valotukseen.

      Puutarhatuotanto | Sammuvatko valot vihannesviljelmillä? Osa kasvihuoneista jäänee tyhjiksi ensi talvena kalliin sähkön takia

      Tilaajalle
    • Ahti-Pekka Vornanen ottaa kärkkäästi kantaa sosiaalisessa mediassa.

      Energia | Mitä sähkön hinnan moninkertaistuminen tarkoittaa maataloustuottajille? Vuosilasku nousisi 6 000 eurosta yli 50 000 euroon, eräs maanviljelijä kuvaa

    Fingridin laskelmat ennakoivat hurjaa muutosta sähköverkossa: Siirtotarve kasvaa moninkertaiseksi, sähkön hinta saattaa eriytyä maan eri osissa

    Hallitus kokoontuu budjettiriiheen – luvassa hätätoimia sähkön hintakriisiin ja ylimääräinen lapsilisä

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen