
Siikajoella Luohuan kylässä lihakarjatilaa pitävä maatalousyrittäjä Ville Junnila toteutti 2010-luvun puolivälissä laajat tilusjärjestelyt. Siihen sisältyi peltolohkojen uudelleenjärjesteltyjä sekä tie- ja ojitushankkeita.
”Toimitusalueen koko oli 3 850 hehtaaria, josta peltoa 1 300 hehtaaria. Peltoa vaihtui järjestelyssä naapuritilojen kanssa 242 hehtaaria. Tilan peltojen keskikoko kasvoi 3,2 hehtaarista 6,3 hehtaariin”, Junnila kertoo.
Keskimääräinen kulkumatka pelloille väheni 3,5 kilometristä 1,9 kilometriin.
”Hankkeen kokonaiskustannus oli 1,3 miljoonaa euroa. On arvioitu, että 30 vuoden aikana tilusjärjestelyt tuovat 1,7 miljoonan euron säästöt. Itse uskoisin säästöjen nousevan tätäkin suuremmiksi”, Junnila pohtii.
Siikajokelaisviljelijä on erittäin tyytyväinen siihen, että tilusjärjestelyt toteutettiin.
”Millään muulla järjestelyllä vastaavia hyötyjä ei ole saatavissa. Esimerkiksi rehuntekoon käytettävä aika on enää noin 60 prosenttia suhteessa tilusjärjestelyjä edeltävään aikaan”, maatalousyrittäjä kertoo.
Ennen uutta tilusjakoa navetan takana oli tilan pelloista 16 hehtaaria.
”Nyt tilakeskuksesta alkaa lähes yhtenäinen sadan hehtaarin laajuinen peltoalue.”
Ville Junnila kertoi omakohtaisista kokemuksistaan Vieremällä toissa viikon keskiviikkona järjestetyssä tilusjärjestelyaiheisessa tilaisuudessa.
MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhasen mukaan Ylä-Savossa on viime aikoina virinnyt paljon mielenkiintoa tilusjärjestelyihin.
”Kiuruvedellä on koottu viljelijöiden ydinporukka, jotka jo vievät tilusjärjestelyjä eteenpäin. Kiinnostusta samaan on myös muun muassa Vieremällä.”
Kauhanen katsoo, että tilusjärjestelyistä saatavat hyödyt korostuvat entisestään, kun tilakoot kasvavat.
”Rakennekehityksen lisäksi kustannusten nousu on sysännyt eteenpäin tuottavuutta parantavia toimia.”
Maa- ja elintarviketalouteen erikoistunut markkinatutkimusyritys Kantar TNS Agri Oy arvioi, että vuonna 2030 puolet Suomen peltoalasta on noin 7 000 maatilan hallussa.
”Nämä tilat tuottavat ruuan markkinoille. Iso kysymys on, että onko tilojen pellot silloin järjestelty kilpailukykyisesti”, Kauhanen kiteyttää.
Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Maanmittauslaitoksesta huomauttaa, että eri mittakaavassa toteutettuja tilusjärjestelyjä on tehty Pohjanmaan maakunnissa jo pitkään.
”Itä-Suomessa on ollut paljon hiljaisempaa. Vieremällä pienimuotoisia tilusjärjestelyjä on tehty viimeksi 15 vuotta sitten.”
Korhosen mielestä uuden sukupolven maatalousyrittäjät suhtautuvat asiaan avoimemmin ja myönteisemmin kuin edeltäjänsä.
”Nykyiset viljelijät tarkastelevat peltojaan enemmän taskulaskimen kuin tunnearvon kautta. Entistä tarkemmin täytyy miettiä, mihin eurot laittaa ja mistä säästöjä olisi saatavilla. Uskon, että tilusjärjestelyjä tapahtuu lähivuosina runsaasti koko maassa.”
Korhonen muistuttaa, että tilusjärjestelyt edellyttävät useamman tahon toimivaa yhteistyötä.
”Avainasemassa ovat viljelijät, mutta mukana on myös runsaasti maaseudun eri toimijoita. Kaikkien osapuolten vuorovaikutuksen täytyy olla toimivaa.”
Vieremällä järjestetty tilaisuus käynnisti selvitystyön siitä, onko tilusjärjestelylle kunnassa mahdollisuutta.
”Kunnasta ollaan yhteydessä kevään aikana kaikkiin viljelijöihin. Kiinnostuneet pääsevät mukaan selvitykseen, joka jatkuu syksyllä”, MTK-Pohjois-Savon projektipäällikkö Anne-Mari Heikkinen kertoo.