• Vähemmän kuiviketta, parempi utareterveys – Pakaraisen tila investoi vesipeteihin

    Uudet vesipedit ja viilennyspuhaltimet parantavat Pakaraisen tilan lehmien arkea. Tavoitteena on nostaa maitomäärää sekä vähentää utaretulehduksia.
    Päivi Pakarainen kertoo, että lehmillä kesti hetken aikaa tottua uusiin vesipeteihin.
    Päivi Pakarainen kertoo, että lehmillä kesti hetken aikaa tottua uusiin vesipeteihin. Kuva: Kimmo Haimi
    Maatalous|Maidontuotanto
    25.2.202620:30
    Piia Lehojärvi
    Hämeenlinna

    Hämeenlinnan Lammilla Pakaraisen tilalla on panostettu viimeaikaisissa investoinneissa eläinten hyvinvointiin. Tilaa luotsaavat yrittäjäpariskunta Päivi Pakarainen ja Erno Rastila.

    Viime syksynä käyttöikänsä päähän tulleet parsimatot uusittiin ja vaihdettiin vesipeteihin.

    ”Halvin parsipeti olisi ollut 205 euroa parsipaikkaan kohden ja kallein 320 euroa. Meidän valitsemamme parsipeti maksoi 290 euroa parsipaikkaa kohden”, Pakarainen kertoo. Hinnoissa ei ole huomioitu arvonlisäveroa tai rahtia.

    Kun paikkoja on 79, puhutaan jo ihan merkittävästä rahasummasta, vaikka investointiin saikin 40 prosentin investointituen.

    Pakaraisen tilan yhden robotin navetta on rakennettu vuonna 2014.
    Pakaraisen tilan yhden robotin navetta on rakennettu vuonna 2014. Kuva: Kimmo Haimi

    Eläinten olosuhteiden parantaminen kuitenkin painoi vaakakupissa sen verran, että halvempia vaihtoehtoja ei juuri mietitty. Vesipetejä oli kehuttu, ja se vakuutti.

    ”Tuttavien luona näimme käytännössä vastaavanlaiset, ja he olivat tyytyväisiä. Se innosti”, Pakarainen sanoo.

    Vesipetejä myyvän F-tekniikan myyntijohtaja Tero Savela kertoo, että vesipetien kysyntä ja myynti ovat kasvaneet.

    ”Harvoin päädytään hintaperusteiseen päätökseen. Enemmän vaikuttavat ominaisuudet, jotka parantavat lehmien olosuhteita ja kannattavuutta pidemmällä aikavälillä”, hän sanoo sähköpostitse.

    Päivi Pakarainen ja Erno Rastila kertovat, että lehmien utareterveyteen vaikuttavat myös ruokinta ja rehut.
    Päivi Pakarainen ja Erno Rastila kertovat, että lehmien utareterveyteen vaikuttavat myös ruokinta ja rehut. Kuva: Kimmo Haimi

    Pakaraisen tilalliset toivovatkin, että uusien petien myötä meijeriin toimitettava maitomäärä nousee.

    ”Solutaso on jo laskenut, mutta toisaalta se ei ole ihmekään, koska vanhoista pedeistä suurin osa oli rikki”, Pakarainen sanoo.

    Vesipetien vaikutuksia esimerkiksi utaretulehdusten hallintaan he pystyvät arvioimaan kunnolla ensi syksynä. Tilalle on investoitu viime kesänä lisäksi viilennyspuhaltimia, jotka auttavat erityisesti kovilla helteillä. Puhaltimet pääsivät heti asennuksen jälkeen testiin hellejaksolla.

    ”Maitomäärät eivät notkahtaneet yhtä pahasti, kuin helteillä ennen asennusta”, kertoo Erno Rastila.

    ”Enemmän vaikuttavat ominaisuudet, jotka parantavat lehmien olosuhteita ja kannattavuutta pidemmällä aikavälillä.”

    Tero Savela

    Myyjien mukaan vesipeti on paras vaihtoehto utareterveyden kannalta.

    ”Utareen kohta on aina kuivin kohta parressa, koska vesi on siinä korkeimmillaan”, Savela sanoo.

    Vesipetien pitäisi myös viilentää lehmää.

    ”Oikeaoppinen vesipeti asennetaan betonin päälle niin, että lehmän ylimääräinen lämpö pääsee siirtymään veden kautta betoniin”, kertoo Tokki oy:n toimitusjohtaja Sampo Rauma sähköpostitse.

    Rauma mainitsee myös, että kuiviketta kuluu noin 25 prosenttia vähemmän.

    ”Osa kuivikkeesta kulkeutuu parrenerottajan alle, ja se on sieltä uudelleen otettavissa makuualustalle.”

    ”Pienet parannukset ovat tarpeen, jos tuleva sukupolvi haluaa jatkaa.”

    Erno Pakarainen

    Vesipetien pitäisi olla huoltovapaita ja kestäviä. Pakaraisen tilalla pedit ovat olleet vasta lyhyen aikaa eikä ongelmia ole ollut.

    Esimerkiksi F-tekniikka lupaa vesipedeilleen 15 vuoden takuun. Tokin Rauma kertoo, että ensimmäiset heidän asentamansa vesipedit ovat 17 vuotta vanhoja ja edelleen käytössä.

    ”Muutama rikkoutunut vesipeti on jouduttu vaihtamaan, mutta nämä ovat johtuneet pienkuormaimen tai muun ulkoisen tekijän vaikutuksesta”, Rauma sanoo.

    Erno Rastilan takana näkyy ilmapaljeverhot, joiden uusiminen on mahdollisesti seuraava investointi tilalla.
    Erno Rastilan takana näkyy ilmapaljeverhot, joiden uusiminen on mahdollisesti seuraava investointi tilalla. Kuva: Kimmo Haimi

    Pakaraisen tilan seuraava hyvinvointi-investointi on luultavasti uudet ilmapaljeverhot.

    ”Navetta on rakennettu vuonna 2014, ja ne alkavat olla melko kuluneet”, Pakarainen sanoo.

    Isompia investointeja tai laajennuksia ei tässä kohtaa ole suunnitteilla. Yhden robotin kokoluokka on Pakaraisen mukaan sopiva, sillä pariskunta arvostaa vapaa-aikaansa.

    ”Pienet parannukset ovat kuitenkin tarpeen, jos tuleva sukupolvi haluaa jatkaa”, pohtii Rastila. Yrittäjillä on 15-vuotias poika, joka on kiinnostunut kovasti konehommista.

    0:00
    0:00
    Lisää aiheesta
    • Marjut ja Jouni Sillanpää toteuttivat heti tilakaupan jälkeen suunnitelmansa siirtyä kokonaan maidontuotantoon ja muokkasivat remontoimalla ja laajentamalla entisen sonnikasvattamon yhden robotin pihatoksi. Marjut on parhaillaan vanhempainvapaalla.

      Rakentaminen ja remontointi | Nautakasvattamo muuttui laajennuksella lypsypihatoksi – ”Lehmät ovat tottuneet hyvin vinokuivikepihattoon”

      Tilaajalle
    • Lapualaisen Korpelan Tila oy:n uudessa lihanautakasvattamossa on molemmin puolin ruokintakäytävää kymmenen viilennyspuhallinta. Ne puhaltavat käytävän molemmin puolin vastakkaiseen suuntaan, millä saadaan ilma kiertämään.

      Lihantuotanto | Lypsytiloilla viilennyspuhaltimet ovat yleisiä mutta lihakarjalla harvinaisia – niille on käyttöä myös pakkasilla

      Tilaajalle
    • Marko Sorvisto (vas.) ja Juha Pylväs näkevät, että isolle tilakeskukselle on paikkansa osana alueen yritysten verkostoa.

      Maidontuotanto | Ylivieskan paljon puhuttu suurnavetta haastaa maidon perinteisen tuotantomallin

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    maatilain investoinnit
    eläinten hyvinvointi
    vesipeti
    utareterveys
    maidontuotanto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle