Vainion teurastamo teurastaa sekä lampaita että nautoja. Arkistokuva. Kuva: Sanne Katainen
Ensimmäinen teurastamo sai eläinten hyvinvoinnista kertovan merkin – ”Tuottajille pyritään saamaan parempaa tuottajahintaa”
Elvi-merkittyjen tuotteiden saamiseksi kauppaan Vainion teurastamo tarvitsee yhteistyötiloja, jotka ovat myös saaneet merkin käyttöön.Tilaajalle
Teurastamoyrittäjä Henri Vainio uskoo, että Elvi-merkin saaminen käyttöön kuluttajapakkauksissa toisi kilpailuetua. Kuva: Vainion teurastamoVainion teurastamo Orimattilassa on ensimmäisenä teurastamona Suomessa saanut käyttöön eläinten hyvinvointia mittaavan Elvi-merkin.
Seuraavaksi teurastamo alkaa selvittää tiloja, jotka haluaisivat suorittaa merkin myös. Teurastamo on valmis osallistumaan auditoinnin kustannuksiin, jos sopivia tiloja löytyy.
”Sen jälkeen saataisiin kauppaan ja tukkuun tuotteita Elvi-merkinnällä”, toimitusjohtaja Henri Vainio kertoo.
”Uskon, että se olisi jonkinlainen kilpailuetu, koska isot lihatalot eivät ehkä ainakaan heti ole lähdössä merkin käyttöön. Euroopassa merkki on arvostettu.”
Merkki on nyt käytettävissä myös Vainion rahtiteurastuksen asiakkaille, jos nämä itse saavat merkin tilalleen käyttöön.
”Uskon, että se olisi jonkinlainen kilpailuetu, koska isot lihatalot eivät ehkä ainakaan heti ole lähdössä merkin käyttöön. Euroopassa merkki on arvostettu.”
Vainio uskoo, että Elvin kriteerit täyttäviä tiloja löytyy.
”Näille tuottajille pyritään saamaan parempaa tuottajahintaa, kun vain saadaan ketjun läpi tuotteen arvo. Elvi-merkki on tapa erottua positiivisesti, ja säännölliset eläinten hyvinvoinnin mittaukset ovat myös tilalle hyödyllinen tiedonlähde”, Vainio toteaa.
Elvi-merkki. Kuva: FinwelfareHinnoitteluun vaikuttaa tietysti se, myykö teurastamo vai tila itse lopputuotteen.
”Olemme jo pidemmän aikaan keskittyneet eläinten hyvinvointiin ja se helpotti meidän valmistautumista auditointiin.”
Projekti Elvi-merkin saamiseksi alkoi Vainiolla keväällä ja vei kaikkiaan aikaa muutaman työpäivän verran, yrittäjä kertoo.
Vainion mukaan muutoksia toimintaan ei juurikaan tarvinnut tehdä, vaikka kriteerit ovat tiukat.
”Merkki vaatii edistyneen laitoksen. Olemme jo pidemmän aikaan keskittyneet eläinten hyvinvointiin, ja se helpotti meidän valmistautumista auditointiin.”
Auditoinnissa seurattiin eläinten purkua, käsittelyä, tainnutusta ja teurastusta. Lisäksi tarkastettiin ravitsemus, pito-olosuhteet, eläinten terveys ja käyttäytyminen.
”Tietysti tämä toi hieman ylimääräistä syksyn kiireisiin, mutta näimme asian tärkeänä”, Vainio toteaa.
Elvi-hyväksyntä on nyt Vainion Orimattilan toimipisteellä. Sen hankkimisesta yrityksen teurastamolle Lapissa ei ole vielä tehty päätöstä.
Elvi-merkkiä valvoo Finwelfare oy, joka takaa, että sertifiointi- ja auditointiprosessi on objektiivinen ja riippumaton.
Rauno Pekkola ja Hannele Ulvo Pekkola hyödynsivät aloittavina lampureina Vainion teurastamon ja Suomen lammasosuuskunnan uuhileasingia eläinten hankinnassa. Kuva: Sanne KatainenVainion teurastamo lanseerasi pari vuotta sitten yhdessä Suomen lammasosuuskunnan kanssa Next level -ohjelman, jolla autetaan lammastalouden ammattimaistumista, laajentamista ja aloittavia tiloja. Ohjelma tarjoaa tukea lammastalouden suunnitteluun sekä eläinleasingia tuotantoeläinten hankintaan.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana mukaan on tullut yhdeksän tilaa, Vainio kertoo.
”Se on minusta ihan hyvä määrä. Osa lähtee liikkeelle todella pienistä määristä ja osalla on heti suuremmat suunnitelmat. Paljon riippuu käytettävissä olevasta peltomäärästä ja tiloista.”
Muutama tila on käyttänyt myös uuhileasingia, jonka avulla on mahdollista jakaa aloituskuluja eläinten osalta.
”Minusta olemme saaneet positiivista hypeä lammasalalle tällä. Paljon talkoita, mutta mitäpä sitä ei yhteisen hyvän eteen tekisi”, Vainio toteaa.
”Lampaisiin kohdistuva rekisteröintimaksu olisi jatkossa noin 10-kertainen nautoihin verrattuna.”
Lammasteurastuksessa on syksyllä jälleen riittänyt kiirettä, mutta varsinaista ruuhkaa ei ole Vainion mukaan ollut.
Hän pelkää lammastiloihin kohdistuvan rekisteröintimaksujen esitetyn nousun toteutuessaan vaikuttavan tuotantomääriin negatiivisesti.
”Lampaisiin kohdistuva rekisteröintimaksu olisi jatkossa noin kymmenkertainen nautoihin verrattuna”, Vainio kummastelee.
Karitsanlihan tuottajahinta on pysynyt jo pidempään hyvänä.
”Karitsaa on riittänyt ihan mukavasti, mutta ala kaipaisi lisää positiivista henkeä. Tuonti on kasvanut hieman, mutta luulen, että edullisen lihan tulo Suomeen vähentyy, kun Uusi-Seelanti on vähentänyt tuotantoa”, Vainio pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
