Rikkakananhirssi yllätti: ”50 vuotta on tullut rattia pyöritettyä, mutta en ole vielä tällaiseen tilanteeseen törmännyt”

Rikkakananhirssiä kuvataan yhdeksi pahimmista rikkakasveista, mitä maa päällään kantaa. Se on viime vuosina levinnyt kulovalkean tavoin.

Lemiläinen Esko Hammar hieraisi tiistaina silmiään. Hän oli ajanut yhden seosviljalohkon ohi viimeksi viikko–pari sitten, ja silloin kaikki näytti hyvältä. Nyt pellossa yhtäkkiä rehotti valtava, noin 30–40 aarin rikkakananhirssikasvusto.

”Yllätyin, miten sakea se oli. 50 vuotta on tullut rattia pyöritettyä, mutta en ole vielä tällaiseen tilanteeseen törmännyt.”

Kasvia on muissakin lohkon osissa, mutta tiheimmässä paikassa näyttää kuin se olisi varta vasten kylvetty.

Kasvi pitää lämmöstä, ja sitä on nyt riittänyt. Sakein kohta on rinnepellon metsänlaidassa, missä lämpötila nousee helposti korkeaksi.

Hammar arvelee, että linnut tai tuuli ovat kantaneet siemenet paikalle.

Osa kasveista alkaa jo tulla kukkavaiheeseen, joten nyt olisi pian päätettävä, mitä kasvustolle tehdään. Siementää se ei saa.

Kaura-vehnäseos oli tarkoitettu puitavaksi.

Yksi Hammarin saamista neuvoista kuuluu, että tässä vaiheessa, kun vasta muutama kasvi on tulossa kukkavaiheeseen, kasvuston voisi korjata rehuksi ja käyttää happoa vähän tavallista enemmän.

”Jos sen niittää, se lähtee uudestaan kasvamaan”, Hammar pohtii. ”Pitäisi ehkä laittaa syksyllä glyfosaattia.”

Kasvi on yksivuotinen, mutta maassa mahdollisesti jo oleva siemenpankki huolestuttaa. Ensi vuonna on taas oltava tarkkana.

Rikkakananhirssin siemenet voivat asiantuntijoiden mukaan säilyttää itämiskykynsä maaperässä sopivalla syvyydellä jopa kymmenen vuotta. Torjunnan tekee hankalaksi se, että niiton jälkeen kasvi voi kehittää lukuisia uusia versoja, jotka muodostavat kukinnon.

Ruokaviraston sivuilta löytyy ohjeita kasvin torjuntaan.