Tuissa kouriintuntuvimmin muuttuu niiden hakeminen – valvontaa karsitaan viidennekseen nykyisestä

Viljelijätukien haku paperilomakkeilla on siirtynyt pysyvästi historiaan. Ensi vuodesta lähtien kaikki tuet ovat haettavissa ainoastaan Vipu-palvelussa.

Vipu-palvelu sinällään säilyy ennallaan. Erot entiseen liittyvät lähinnä siihen, mitä tukia palvelussa haetaan tai mitä ilmoituksia siellä tehdään ja milloin.

Uudet viljelijätuet otetaan käyttöön porrastetusti vuodenvaihteen jälkeen. Ensimmäisenä uuden ohjelmakauden eli vuosien 2021–2027 tuista käyttöön tulevat eläimistä maksettavat korvaukset, tuet ja palkkiot, joista kaikkia haetaan tammi- ja maaliskuussa eläintukihauissa.

Kun touko–kesäkuussa puolestaan on vuorossa aiemmin päätukihauksi kutsuttu peltotukihaku, tukihaun voi sanoa jakautuvan jatkossa entistä selkeämmin kahteen osaan.

Vipu-asioinnin näkökulmasta tukivuosi jakautuu kuitenkin neljään osaan.

Kokonaan uusi vaihe on peltotukihaun päätyttyä alkava muutoshaku. Muutoshaussa pystyy muuttamaan monilta osin peltotukihaussa ilmoittamiaan tietoja, mikäli ne eivät syystä tai toisesta vastaakaan sitä, mitä pellolla on pystytty toteuttamaan.

Muutoshaku on hyvä esimerkki siitä, miten merkittävä muutos tukijärjestelmän taustalla on tapahtunut: kun aiemmin tukihakemustaan pystyi haun päätyttyä muuttamaan lähinnä peruuttamalla haettuja tukia, nyt muutosmahdollisuudet ovat huomattavasti laajemmat. EU:n asettama tavoite on maksaa tuloksellisuudesta: siitä maksetaan, mitä on tehty.

Muutoshaun jälkeen Vipu-palvelussa avautuu syysilmoitus. Se on ensi vuodesta lähtien pakollinen kaikille peltotukia hakeneille, ei siis ainoastaan tiettyihin ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitoutuneille, kertoo viljelijätukien IT-yksikön päällikkö Piia Ylikoski Ruokavirastosta.

Syysilmoituksessa kaikkien tilojen pitää esimerkiksi ilmoittaa, millä lohkoilla he toteuttavat kaikille pakollista kasvipeitteisyysvaatimusta.

”Siksikin syysilmoituksessa ilmoitettavat asiat kannattaa ottaa huomioon jo kasvukauden alussa viljelytoimia suunniteltaessa”, korostaa Ruokaviraston johtava asiantuntija Kirsti Tuumi.

Kuten tähän asti päätukihaussa, jatkossa myös syysilmoituksessa tiedot ilmoitetaan karttageometrialla eli piirtämällä ne kasvulohkot karttaan, joilla toimenpidettä toteutetaan.

Eläintukia valvotaan jatkossakin entiseen tapaan. Sen sijaan paikalla tehtävää peltovalvontaa tehdään ensi vuodesta lähtien vain yhdelle prosentille tiloista, kun nykyisin valvontoihin on valikoitunut viisi prosenttia tiloista.

Valvontaa tehdään sekä satunnaisotannalla että riskiperusteisesti.

Paikalla tehtävän valvonnan määrää voidaan tuntuvasti vähentää ensi vuonna käyttöön otettavan monitoroinnin eli satelliittiseurannan avulla.

Käytännössä monitorointi perustuu maata kiertävien satelliittien tuottamaan dataan. Satelliitit kuvaavat peltoja ja niillä tapahtuvia muutoksia koko kasvukauden ajan.

Satelliiteista saatua dataa verrataan peltotukihakemuksessa annettuihin tietoihin. Mikäli tiedot täsmäävät eli hakemuksella annettu tieto vastaa satelliittidatan perusteella todellisuutta, lohkolta voidaan maksaa pinta-alatukia.

Selvityspyyntö lähetetään, mikäli satelliittidata ei vastaa ilmoitettua tietoa. Epäselvyys voi koskea esimerkiksi kasvustoa ja sen kuntoa.

Ylikoski korostaa, että monitorointi ei tarkoita valvontaa. Itse asiassa kasvukauden aikainen monitorointi tehdään ennen kuin hakuaika virallisesti on edes päättynyt. Haun katsotaan jatkossa päättyvän lokakuussa, kun muutoshaku ja monitorointi on päättynyt.

”Monitoroinnin tarkoituksena on tarkastaa viljelijän hakemuksellaan antamia tietoja kasvukauden aikana. Reagoimalla siinä mahdollisesti havaittuihin epäselvyyksiin välttää seuraamuksia tukimaksuissa.”

Selvityspyynnöt lähetetään viljelijän puhelimen Vipu-mobiili-sovellukseen.

Selvityspyynnön saanut viljelijä voi joko todentaa, että hakemus pitää paikkaansa Vipu-mobiiliin kautta lähetettävällä valokuvalla tai korjata hakemustaan niin, että se vastaa todellisuutta lohkolla.

Ylikoski korostaa, että sovellus on tärkeä lisätyökalu kaikille tuenhakijoille.

”Alustavasti on arvioitu, että selvityspyyntöjä tulee tilan koosta tai sijainnista riippumatta yli puolelle hakijoista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikilla on valmiudet reagoida selvityspyyntöihin.”

Vipu-mobiiliin pääsee jo nyt tutustumaan, sillä se on ladattavissa älypuhelimen sovelluskaupasta.

Selvityspyynnöistä on Ylikosken mukaan kantautunut kentältä huolestuttavan paljon virheellisiä käsityksiä.

”Osa on käsittänyt niin, että jos Vipu-mobiiliin tulleeseen selvityspyyntöön ei reagoi, valvoja tulee paikalle ja asia hoituu sillä kuntoon. Mutta näin se ei mene”, Ylikoski korostaa.

”Jos tuenhakija ei reagoi Vipu-mobiiliin tulevaan selvityspyyntöön, epäselvien lohkojen osalta tukia leikataan. Virheen suuruudesta riippuen seurauksena voi olla myös sanktio.”

Millaisia monitoroinnin perusteella lähetettävät selvityspyynnöt sitten ovat?

Ylikosken mukaan Vipu-mobiiliin lähetetyssä selvityspyynnössä ohjeistetaan viljelijää ottamaan lohkosta kuva, jolla tämä voi todistaa tukiehtojen toteutuvan. Vaihtoehtoisesti viljelijä voi muuttaa hakemustaan vastaamaan lohkolla vallitsevaa tilannetta.

Maataloustoimintaa tai niittoa koskevat selvityspyynnöt lähetetään siten, että toimenpiteet on mahdollista vielä suorittaa ja siten välttää seuraamukset.