Märkyys kurittaa peltoja Euroopassa – haittaa kasvustoille ja kevättöille

Märkyys on haitannut Euroopassa monin paikoin kevään peltotöitä. Asiasta kertoo muun muassa brittiläinen maatalouden asiantuntijaverkosto Ahdb.

Liiallinen märkyys on vaikuttanut myös syksyllä kylvettyihin kasveihin tärkeillä viljelyalueilla Euroopan länsi- ja pohjoisosissa.

Muun muassa Ranskassa ja Saksassa kasvit ovat kärsineet liiallisesta vedestä. Ranskassa vehnäkasvustojen kunto on arvioitu heikoimmaksi sitten vuoden 2020, jolloin säätilanne oli samankaltainen kuin nyt.

Huhtikuun alussa 65 prosenttia maan vehnistä arvioitiin olevan hyvässä tai erinomaisessa kasvukunnossa.

Kevätkylvöt ovat Ranskassa jäljessä normaalista aikataulusta. Tavallisesti kevätohrat on jo tässä vaiheessa kylvetty, nyt kylvöt ovat vielä hieman kesken.

Kevätviljojen pinta-alan ennustettiin kasvavan Ranskassa, kun syksyllä kylvöolosuhteet olivat heikot. Kevään vaikeat olot pitävät nyt kuitenkin epävarmuutta yllä.

Saksassa on ollut ennätyssateista marraskuusta helmikuun loppuun. Se lisännee uusintakylvöjen tarvetta nyt keväällä.

Vehnän tuotannon on ennustettu vähenevän Saksassa 11 prosenttia viime vuodesta.

Irlantilainen Farmers Journal on kirjoittanut saarivaltiossa pahenevasta rehupulasta, kun laiduntaminen ei märkyyden takia onnistu normaalissa laajuudessa ja säilörehut alkavat osalla tiloista olla syödyt.

Sen sijaan paikoin Etelä- ja Itä-Euroopassa on ollut liian kuivaa.

Kotimaassa Länsi-Suomessa joet ovat tulvineet pelloille.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö (Fao) on huomioinut vuoden 2024 satoennusteessaan Euroopan märkyyden. Monilla alueilla maailmassa satoihin ennustetaan kuitenkin tällä hetkellä kasvua.

Fao ennustaa maailman vehnäsatoon siten prosentin kasvua, vaikka sato Euroopassa kärsisi.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa viljelijät reagoivat hanakasti hintamuutoksiin ja muuttavat viljelyalojaan markkinoiden mukaan.

Niin Yhdysvalloissa kuin Kanadassa vehnän viljelyalan ennustetaan pienenevän tänä vuonna, kun hinnat ovat laskeneet ja kannattavuus heikentynyt. Sato voi kuitenkin kasvaa, jos säät ovat suotuisat.

Kuluneena talvena Venäjä vaikutti paljon Euroopan vehnän hintoihin. Faon ennusteen mukaan myös tänä syksynä Venäjällä korjattaisiin suuri vehnäsato.

Ukrainassa viljelyalojen on ennustettu pienenevän edelleen.

Aasiassa vehnäsadon näkymät ovat hyvät. Lisäksi esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa hyvät hinnat ovat kannustaneet viljelijöitä kasvattamaan pinta-aloja, mikä ennakoi alueellisia ennätyssatoja.

Pohjois-Afrikassa kuivuus on jättämässä vehnäsadot jälleen heikoiksi.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö (Usda) julkaisi torstaina kuukausiraporttinsa. Se ei sisältänyt suuria muutoksia kauden 2023/2024 viljan tuotanto- tai kulutusmääriin.

Tulevalle kaudelle 2024/2025 Usda ei ole vielä antanut ennustetta.

Kuluvalla kaudella Usdan mukaan Venäjä tulee viemään yhteensä 52 miljoonaa tonnia vehnää. Ukraina vie 17,5 miljoonaa tonnia ja EU-maat yhteensä 34,5 miljoonaa tonnia.

Venäläinen ja ukrainalainen vilja on halvempaa kuin EU-maissa tuotettu. Siten aiempiin ennusteisiin verrattuna Venäjän ja Ukrainan vientimääriä on nostettu ja EU:n laskettu.

Usdan raportilla ei ollut Euronext-viljapörssiin merkittävämpää vaikutusta.

Toukokuun vehnänoteeraus oli perjantai-iltapäivästä 203 euroa, kuten viikkoa aiemmin. Syyskuulle futuuri oli noin 217 euroa tonnilta.

Rapsin toukokuun noteeraus on noussut 455 euroon tonnilta. Marraskuulle futuurihinta oli perjantaina 465 euroa.

Rapsin hintaan nousua on tuonut kuivuus Kanadassa, mikä voi haitata siellä öljykasvien kylvöä.

Kotimaassa osa ostajista on edelleen laskenut viljan hintojaan. Se kannattaa huomioida ennen kuin lukitsee kevään kylvöpäätöksensä.