
Mitä viljellä niillä peltolohkoilla, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun huolimatta panostuksista?
Normaalioloissa alle neljään tonniin jäävä viljan hehtaarisato tavanomaisessa tuotannossa kielii ongelmista pellon kasvukunnossa.
Monilla tiloilla maan kasvukunnossa ja vesitaloudessa on paljon perusparannusvelkaa. Silloin esimerkiksi viherlannoitusnurmi tai maanparannuskasvit yhdistettynä pellon kunnostustoimiin ovat kannattavampia kuin viljan viljely.
Pelkkiin kevätviljoihin pohjautuva viljely sisältää tämän hetken markkinatilanteessa paljon riskejä.
Viljelyn monipuolistamisella eli ottamalla viljelykiertoon kevätviljojen lisäksi syys- tai monivuotisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja tasataan sato- ja hintariskejä.
Öljy- ja palkokasvit eivät aina edellytä täydellistä onnistumista, vaan jo keskimääräiselläkin sadon määrällä voidaan tehdä kohtalaisen hyvää taloudellista tulosta.
Tämän lisäksi saadaan hyviä esikasvivaikutuksia ja maan rakenne paranee, vastataan valkuaiskasvien alituotantotilanteeseen ja tasapainotetaan kotimaan viljamarkkinatilannetta.
Tärkeää on osata jättää tekemättä panostuksia tilanteen näyttäessä sellaiselta, ettei vastetta saada.
Tärkeää on myös osata jättää tekemättä panostuksia tilanteen näyttäessä sellaiselta, ettei vastetta saada. Näin pystyy välttämään ylimääräisten kustannusten syntymistä.
Tämä oli tilanne viime vuoden tapaan myös tänä keväänä, jolloin jo kesäkuun alussa nähtiin, millä peltolohkoilla mahdollisuudet sadon onnistumiseen oli menetetty kuivuuden takia.
Silloinkin on hyvä hoitaa kasvustot kunnialla maaliin, huolehtia rikkatorjunnasta ja valmistella peltoja esimerkiksi syyskylvöjä ajatellen.
Kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä Pro Agria Keskusten Liitossa.