• Investointi laskee tilan tulosta lyhyemmäksi aikaa kuin on ajateltu, sitten investoineet vetävät kaulaa muihin

    Maitotilat ja kasvihuoneyritykset hyötyvät investoinneista nopeimmin, muissa tuotantosuunnissa vaikutus ei ole niin selvä.
    Tilaajalle
    ”Ehkä korkeiden investointiasteidenkin vuoksi kasvihuoneyritykset ja lypsykarjatilat hyötyivät investoinneista parhaiten”, Arto Latukka toteaa..
    ”Ehkä korkeiden investointiasteidenkin vuoksi kasvihuoneyritykset ja lypsykarjatilat hyötyivät investoinneista parhaiten”, Arto Latukka toteaa..  Kuva: Petteri Kivimäki
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    30.8.202305:00
    Satu Lehtonen

    Kun maatila tekee ison investoinnin, tulevat vuodet ovat yhtä sinnittelyä, ennen kuin tulos lähtee nousuun joskus kymmenen vuoden päästä. Tuttu ajatuskuvio, mutta nyrkkisääntönä väärä.

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusien analyysien mukaan investointi kyllä heikentää esimerkiksi maitotilan taloustuloksia, mutta lyhyemmäksi aikaa kuin on ajateltu. Muutamassa vuodessa talous lähtee kohenemaan ja ylittää pian investoimattomien lukemat.

    Tuotantosuunnissa on eroja: Kasvihuoneyritykset ja lypsykarjatilat hyötyvät tulosten mukaan investoinneista parhaiten.

    ”Tuloksissa yllättää se, että maatalousyrittäjät kykenevät jo noin viiden vuoden kuluttua hyötymään investoinneista”, toteaa Taloustohtori -verkkopalveluista vastaava erikoistutkija Arto Latukka Lukesta.

    Oheiset kuvaajat on tehty Luken Taloustohtorin Vaikutusanalyysi-palvelun antamien tietojen mukaan. Esimerkiksi on valittu maitotilat.

    Sininen käyrä kuvaa sitä neljännestä tiloista, joka investoi eniten vuosina 2013–2016. Keltainen taas kuvaa sitä neljännestä, joka investoi noina vuosina vähiten.

    Toisessa kuvaajassa näkyy yrittäjätulo. Investoineilla tiloilla se tipahtaa ensin selvästi muita alemmas, mutta taittuu jo 2016 nousuun ja ylittää pian kirkkaasti muut ja varsinkin ne, jotka ovat investoineet vähiten.

    Tarkastelukohteena on investointiaste eli investointimenot suhteessa yritysten tasearvoon.

    Investointien vaikutusanalyysi -tarkastelu perustuu Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Yrityksistä eroteltiin tuotantosuunnittain omiksi ryhmikseen voimakkaimmin investoineet ja vertailuryhmänä ei-investoineet yritykset.

    Tarkastelukohteena on investointiaste eli investointimenot suhteessa yritysten tasearvoon.

    Näitä yritysryhmiä muodostettiin 2000-luvun alkupuolelta lähtien vuosittain.

    Investointien vaikutusta tarkasteltaessa yrityksillä oli investointien päättymisestä kaksi vuotta aikaa sopeutua, ja talouskehitystä vertailtiin seuraavien kolmen vuoden perusteella.

    Viljatiloilla investointien hyödyt eivät ehtineet ilmetä viiden vuoden kuluessa investoinneista.

    Investoineiden kasvihuoneyritysten yrittäjätulot paranivat jo viidessä vuodessa noin 40 000–50 000 euroa enemmän kuin vähiten investoineilla kasvihuoneyrityksillä. Investoineiden lypsykarjatilojen yrittäjätulot paranivat 20 000 euroa enemmän kuin investoimattomien, Latukka kertoo

    Muilla kotieläintiloilla ja myös muilla kasvinviljelytiloilla kuin viljatiloilla investoinneista saatiin joinakin tarkastelujaksoina hyötyä. Toisina jaksoina taas investointihyötyjen saaminen vaatisi pidemmän aikajänteen. Vertailuvuosiksi sattuneet erilaiset satovuodet voivat selittää asiaa.

    Viljatiloilla investointien hyödyt eivät ehtineet ilmetä viiden vuoden kuluessa investoinneista.

    Yrittäjätulo kuvaa yrittäjien omalle työpanokselle ja pääomalle jäävää korvausta. Kannattavuuskerroin huomioi myös yrittäjän työmäärä ja oman pääoman määrän sekä näiden mahdollisen kasvun yrityskoon kasvun myötä.

    Kasvihuoneyrityksissä tuloskohennukset ehtivät realisoitua myös kannattavuusparannuksina viiden vuoden kuluessa. Muissa tuotantosuunnissa tähän menee keskimäärin pidempään kuin viisi vuotta.

    Taloustohtorin palvelussa voi vertailla myös investointiavustuksilla investoineiden ja täysin muulla rahoituksella investoineiden yritysryhmien talouskehitystä. Molempiin ryhmiin on valittu voimakkaimmin investoineet.

    Investointiavustuksilla investoineiden tulokset ja myös kannattavuus kehittyivät paremmin kuin ilman investointiavustuksia investoineilla.

    Tulokset ovat nähtävissä Taloustohtori-sivuston Vaikutusanalyysi-verkkopalvelussa.

    Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.​

    Lisää aiheesta
    • Emolehmätuottaja Heikki Vehkaoja Seinäjoelta haki investointitukea salaojitukseen, mutta ei saanut. Hän kummastelee salaojitusten tuesta säästämistä.

      Maatalous | Investointitukirahoista osa loppui kesken jo ensimmäisellä hakukierroksella

      Tilaajalle
    • Vesa Kallion mielestä maatalouden käyttämättömät kriisitukirahat tulisi siirtää investointitukien rahoitukseen.

      Maatalouspolitiikka | Keskustan Kallio: Maatalouden käyttämättä jäävät kriisituet hyödynnettävä investointitukiin

    • Pasi Rauhala uskoo maidontuotannon tulevaisuuteen, mutta sanoo alan toimintaympäristön epävarmuuden vaikuttavan investointihalukkuuteen.

      Maatalousyrittäjät | Nuori maidontuotantoon investoinut tuottaja: ”Nyt on saatava järkeä päätöksentekoon”

      Tilaajalle
    • Arkkitehti Jouni Pitkäranta käynnisti Twitterissä kiivaana käyvän keskustelun metsäkatoasetuksen vaikutuksista navettojen rakentamiseen. Asetus nähdään järjettömänä ja kohtuuttomana investointeja suunnitteleville tiloille, summaa Pitkäranta yleisen keskustelun.

      Maatalous | Navetta-arkkitehdin näkemys metsäkatoasetuksesta sai Twitterissä aikaan myrskyn: "Ollaan ihmisiä todella järkyttävän asian äärellä”

    • Uudet tuotantotilat tehtiin kokonaisuudessaan vanhojen seinien sisälle.

      Maidontuotanto | Vanha parsinavetta sai uuden elämän robottipihattona Lestijärvellä – "Hintalappu pieneni puoleen, kun parsipaikat tykötarpeineen tehtiin entisten seinien sisälle”

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä