
Kun maatila tekee ison investoinnin, tulevat vuodet ovat yhtä sinnittelyä, ennen kuin tulos lähtee nousuun joskus kymmenen vuoden päästä. Tuttu ajatuskuvio, mutta nyrkkisääntönä väärä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusien analyysien mukaan investointi kyllä heikentää esimerkiksi maitotilan taloustuloksia, mutta lyhyemmäksi aikaa kuin on ajateltu. Muutamassa vuodessa talous lähtee kohenemaan ja ylittää pian investoimattomien lukemat.
Tuotantosuunnissa on eroja: Kasvihuoneyritykset ja lypsykarjatilat hyötyvät tulosten mukaan investoinneista parhaiten.
”Tuloksissa yllättää se, että maatalousyrittäjät kykenevät jo noin viiden vuoden kuluttua hyötymään investoinneista”, toteaa Taloustohtori -verkkopalveluista vastaava erikoistutkija Arto Latukka Lukesta.
Oheiset kuvaajat on tehty Luken Taloustohtorin Vaikutusanalyysi-palvelun antamien tietojen mukaan. Esimerkiksi on valittu maitotilat.
Sininen käyrä kuvaa sitä neljännestä tiloista, joka investoi eniten vuosina 2013–2016. Keltainen taas kuvaa sitä neljännestä, joka investoi noina vuosina vähiten.
Toisessa kuvaajassa näkyy yrittäjätulo. Investoineilla tiloilla se tipahtaa ensin selvästi muita alemmas, mutta taittuu jo 2016 nousuun ja ylittää pian kirkkaasti muut ja varsinkin ne, jotka ovat investoineet vähiten.
Tarkastelukohteena on investointiaste eli investointimenot suhteessa yritysten tasearvoon.
Investointien vaikutusanalyysi -tarkastelu perustuu Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitoaineistoon. Yrityksistä eroteltiin tuotantosuunnittain omiksi ryhmikseen voimakkaimmin investoineet ja vertailuryhmänä ei-investoineet yritykset.
Tarkastelukohteena on investointiaste eli investointimenot suhteessa yritysten tasearvoon.
Näitä yritysryhmiä muodostettiin 2000-luvun alkupuolelta lähtien vuosittain.
Investointien vaikutusta tarkasteltaessa yrityksillä oli investointien päättymisestä kaksi vuotta aikaa sopeutua, ja talouskehitystä vertailtiin seuraavien kolmen vuoden perusteella.
Viljatiloilla investointien hyödyt eivät ehtineet ilmetä viiden vuoden kuluessa investoinneista.
Investoineiden kasvihuoneyritysten yrittäjätulot paranivat jo viidessä vuodessa noin 40 000–50 000 euroa enemmän kuin vähiten investoineilla kasvihuoneyrityksillä. Investoineiden lypsykarjatilojen yrittäjätulot paranivat 20 000 euroa enemmän kuin investoimattomien, Latukka kertoo
Muilla kotieläintiloilla ja myös muilla kasvinviljelytiloilla kuin viljatiloilla investoinneista saatiin joinakin tarkastelujaksoina hyötyä. Toisina jaksoina taas investointihyötyjen saaminen vaatisi pidemmän aikajänteen. Vertailuvuosiksi sattuneet erilaiset satovuodet voivat selittää asiaa.
Viljatiloilla investointien hyödyt eivät ehtineet ilmetä viiden vuoden kuluessa investoinneista.
Yrittäjätulo kuvaa yrittäjien omalle työpanokselle ja pääomalle jäävää korvausta. Kannattavuuskerroin huomioi myös yrittäjän työmäärä ja oman pääoman määrän sekä näiden mahdollisen kasvun yrityskoon kasvun myötä.
Kasvihuoneyrityksissä tuloskohennukset ehtivät realisoitua myös kannattavuusparannuksina viiden vuoden kuluessa. Muissa tuotantosuunnissa tähän menee keskimäärin pidempään kuin viisi vuotta.
Taloustohtorin palvelussa voi vertailla myös investointiavustuksilla investoineiden ja täysin muulla rahoituksella investoineiden yritysryhmien talouskehitystä. Molempiin ryhmiin on valittu voimakkaimmin investoineet.
Investointiavustuksilla investoineiden tulokset ja myös kannattavuus kehittyivät paremmin kuin ilman investointiavustuksia investoineilla.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.