Kolmen maan uhkaus yksipuolisesta tuontikiellosta Ukrainan viljoille on monesta syystä kirvelevä takaisku koko EU:lle

”Me jatkamme tuontikieltoa, vaikka EU:n komissio ei sitä hyväksy. Teemme näin, koska se on puolalaisten viljelijöiden etujen mukaista”, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki linjasi viime perjantaina eli heti sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut luopuvansa viittä Itä-Euroopan maata koskevasta ukrainalaisen viljan väliaikaisesta tuontikiellosta.

Slovakia ja Unkari ilmeisesti seuraavat Puolan esimerkkiä. Vielä maanantaina oli epäselvää, koska kolmen jäsenmaan kansalliset kiellot astuvat käytännössä voimaan. Ukrainan hallitus on jo kuitenkin ilmoittanut valittavansa kiellosta kauppajärjestö WTO:lle.

Vaikka komissio onnistuisi hyvinkin pian taivuttamaan Varsovan, Bratislavan ja Budapestin hallitukset perumaan kansalliset kiellot, kärhämä on kirvelevä takaisku koko Euroopan unionille.

Puheet Ukrainaa yhtenä rintamana tukevasta unionista eivät tämän jälkeen ole kovin uskottavia.

Maatalousministeri Sari Essayah (kd.) yritti EU:n maanantaisen maatalousministerikokouksen jälkeen korostaa, että uhittelevat jäsenmaat haluavat edelleen tukea Ukrainaa, vaikka hänkin varoitti yksipuolisista toimista. Erityisesti Puolan rooli Ukrainaa tukevassa EU-rintamassa on ollut monella tapaa ratkaiseva.

Viljan tuontikielto kuitenkin osoittaa, että rintamasta livetään, jos omat poliittiset intressit ovat uhattuina. Puolan omien maataloustuottajien etu on tärkeämpi kuin Venäjän hyökkäystä torjuvien ukrainalaisten. Maaseutuväestön tuki Puolan hallitsevalle PiS-puolueelle voi olla ratkaiseva 15. lokakuuta pidettävissä parlamenttivaaleissa.

Myös Slovakiassa pidetään tänä syksynä vaalit. Unkarin pääministeri Viktor Orbán puolestaan suhtautuu jo lähtökohtaisesti nihkeästi Ukrainan tukemiseen ja saa nyt näkemyksilleen tukea sekä Varsovasta että Bratislavasta.

Tällainen EU-rintaman repeily ja pahimmassa tapauksessa globaalin ruokakriisin kärjistyminen sen seurauksena on kuin suoraan Venäjän presidentti Vladimir Putinin pelikirjasta. Kremlissä se tulkitaan lännen taisteluväsymykseksi, jolla voi olla ratkaiseva merkitys pitkässä viivytyssodassa.

Ukrainalaisen viljan vienti kolmansiin maihin on vaikeutunut huomattavasti sen jälkeen, kun Venäjä vetäytyi Mustanmeren vientikäytävän turvaavasta sopimuksesta. EU:n on yrittänyt kuumeisesti rakentaa vaihtoehtoisia vientireittejä, mutta osa näitä reittejä pitkin kuljetettavasta viljasta myydään pilkkahintaan Itä-Euroopassa. Se kismittää paikallisia viljelijöitä.

Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden yksipuolinen uhittelu horjuttaa myös EU:n yhteisen kauppapolitiikan ja yhteismarkkinoiden uskottavuutta sekä sisäisesti että globaalisti. Unioni näyttäytyy epäluotettavana kauppakumppanina. Osa jäsenmaista ei arastele turvautua yksipuolisiin ratkaisuihin, jos oma etu on uhattuna. Ei, vaikka komissio uhkaa rangaistuksilla.

Lisäksi taistelu viljamarkkinoista osoittaa, miten vaikeaa ja monien mielestä suorastaan mahdotonta komission puheenjohtaja Ursula von de Leyenin hehkuttaman EU:n seuraavan laajentumiskierroksen ja erityisesti maatalousjätti Ukrainan jäsenyyden toteuttaminen on.

Pelkkä rakenteiden osittainen uudistaminen ei riitä. EU on rakennettava perusteista lähtien uudestaan. Loppupeleissä kysymys on rahasta ja erityisesti Itä-Euroopan maat pelkäävät olevansa laajentumisen häviäjiä.

Jo nyt on nähtävissä, että Unkari, yksi ukrainalaisen viljan boikotoijista, tekee kaikkensa jarruttaakseen Ukrainan EU-jäsenyysprosessin etenemistä.

Kokenut EU-diplomaatti korosti viime viikolla MT:lle, että pääministeri Orban pystyy kiristämään ainakin Ukrainan unkarilaisvähemmistön heikolla kohtelulla. Myös Unkarin EU-tukien maksamiseen vaikuttava riita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta nousee MT:n diplomaattilähteen mukaan pöydälle, kun neuvottelut Ukrainan jäsenyydestä käynnistyvät.