• Grüne Woche -messuilta haetaan vuoden tauon jälkeen kontakteja ja vauhtia suomalaiseen elintarvikevientiin

    Berliinissä tänään käynnistyvät maailman suurimmat ruoka- ja elintarvikealan suurmessut tarjoavat alustan myös suomalaisyrityksille hakea paikkaansa Euroopassa. Matkaa ulkomaille yritetään tavoitella monin eri tuottein aina voikukkapestosta poronlihaan.
    Tilaajalle
    Suomi on vuoden tauon jälkeen mukana Berliinin Grüne Woche-messuilla noin 30 ruoka-, juoma- ja matkailualan yrityksen voimin.
    Suomi on vuoden tauon jälkeen mukana Berliinin Grüne Woche-messuilla noin 30 ruoka-, juoma- ja matkailualan yrityksen voimin.  Kuva: Laura Ruohola
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    17.1.202518:30
    Laura Ruohola

    Suomi teki vuoden tauon jälkeen paluun Berliinin suurmessuille ja hyvä niin, sillä maata oli jo kaivattukin paikalle. Pääyhteistyökumppanina Suomi ei vuoden 2019 lailla toki ole, mutta näyttävällä noin 30 ruoka-, juoma- ja matkailualan toimijan osastolla Suomi liikkeellä perinteisillä messuilla on.

    ”Selkeästi Suomea on kaivattu ja hyvä, että olemme täällä, sen huomaa kaikesta”, sanoo messukokonaisuuden valmistelusta vastuussa olevan Kouvolan kehitysyhtiö Kinnon asiantuntija Tiina Luoma.

    Suomi-osastolla ovat tänä vuonna esillä erityisesti kymenlaaksolaiset pientuotteet, mutta Suomi-katon alle mahtuu luonnollisesti toimijoita ympäri Suomen.

    Mukana olevia yrityksiä yhdistää se, että tuotteet ovat uusia ja innovatiivisia ja myös se, että ne ovat pikkiriikkisen enemmän premiumia kuin aivan suurta bulkkituotantoa.

    ”Ehkä se kuitenkin on niin, että Euroopan markkinoille pitää ja kannattaa yrittää tuotteilla jotka ovat tavalla tai toisella erityisiä ja erityisiä ja ainutlaatuisia tuotteita meillä tällä kyllä kelpaakin esitellä”, Luoma toteaa.

    Aslat-Jon Länsmanin ja hänen veljensä yritys on ensimmäistä kertaa mukana näin suuressa vientipanostuksessa. Tavoitteena on, että  messujen jälkeen Tenon luonnontuotteella olisi kontakteja ja vientipolku auki Eurooppaan ja ennen muuta Saksaan. Maistatuksessa poronlihaa.
    Aslat-Jon Länsmanin ja hänen veljensä yritys on ensimmäistä kertaa mukana näin suuressa vientipanostuksessa. Tavoitteena on, että messujen jälkeen Tenon luonnontuotteella olisi kontakteja ja vientipolku auki Eurooppaan ja ennen muuta Saksaan. Maistatuksessa poronlihaa.  Kuva: Laura Ruohola

    Messuilta haetaan näkyvyyttä ja verkostoja.

    Niitä hakee myös melkoisella varmuudella messujen pohjoisin yritys, sillä Tenon luonnontuotteen kotipaikaksi merkitään yritysrekisteriin Nuorgam.

    Kyseessä on yrityksen ensimmäinen iso satsaus Eurooppaan, mutta yrittäjä Aslat-Jon Länsman uskoo, että noin 7000 euron arvoinen kokonaispanostus messuihin kannattaa.

    ”Haemme jälleenmyyjäkontakteja, se on selkeästi meille päämäärä ja uskomme, että niitä löytyy. Tuomme markkinoille ja Eurooppaan ennen muuta erikoistuotteitamme kuten porosalamia, ilmakuivattua poroa ja muuta, minkä tiedämme esimerkiksi juuri saksalaisia houkuttavan”, toteaa Länsman.

    Mutta mikä sitten on riittävästi messumenestystä jatkomenestykseen ja milloin satsauksesta tulee onnistuminen.

    ”Jos viikon kuluttua meillä on varastot tyhjiksi myyty ja verkostoituminen onnistunut, niin lähden hyvillä mielin takaisin Nuorgamiin paimentamaan poroja”, Länsman hymyilee ja toteaa vielä, että toivoo jatkossa valtion olevan nykyistä enemmän luomassa polkuja myös heidän kaltaisilleen pienille yrityksille.

    ”Aivan yksin kaukaa on vaikea luoda suhteita, mutta jos joku tarjoaa polun, niin sille on helpompi astua”, nuorgamilaisyrittäjä toteaa.

    Ensi viikon sunnuntaihin jatkuvilla ruokamessuilla Berliinissä on mukana 60 eri maata, 1400 näytteilleasettajaa ja messuilla vierailee aukioloaikoina yli 300 000 messuvierasta.

    Lisää aiheesta
    • Viikon verran ruoka on pääosassa Berliinissä. Kasvikset koristivat noutopöytää Grüne Woche -messuilla vuonna 2019.

      Elintarviketeollisuus | Maistuuko Suomi mustakauralta vai kantarellisuklaalta? Se selviää Euroopan suurimmilla ruokamessuilla

      Tilaajalle
    • Kuluttaja- ja ammattimessut ovat Jukka Vainionpään mukaan tärkeitä päänavaajina suomalaisen ruuan viennissä. Kuva Berliinin Grüne Woche -messuilta vuonna 2019.

      Elintarviketeollisuus | Uusi johtaja hakee vauhtia ruokavientiin – ”Ihan ensin kerään toimijat kasaan”

      Tilaajalle
    • Suomen ruokavientiä edistettiin Berliinin Grüne Woche -messuilla vuonna 2019.

      Talous | Ruuan vientiin 5,7 miljoonaa euroa — näin rahat käytetään

    • MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja Suomen kokkimaajoukkueen toiminnanjohtaja Tapio Laine valmistautuvat esittelemään suomalaista ruokaa Saksassa.

      Suomen kokkimaajoukkue MTK:n kimppaan Berliinin Grune Wochelle

    • Grune Woche -messuyleisölle muun muassa maistatettiin suomalaisia erikoisuuksia.

      MTK:n kahden miljoonan messupanostus Grüne Wochelle toi rahat takaisin nelinkertaisena – kymmenet yritykset pääsivät Saksan markkinoille

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia