Luomuliiton toiminnanjohtaja Susann Rännäri. Kuva: Timo Villanen
Geenieditoitujen ja perinteisesti jalostettujen kasvien rinnakkaiselo ja leviämisriski huolestuttavat: ”Kuka siitä vastaa?”
Luomuliiton toiminnanjohtaja ei usko geenieditoinnin auttavan viljelijöitä sään ääri-ilmiöissä.Tilaajalle
Luomuliittoa huolestuttaa eri jalostustavoilla jalostettujen lajikkeiden rinnakkaiselo. Tulevaisuudessa vierekkäisillä pelloilla voi olla perinteisellä jalostuksella luotuja lajikkeita ja geenieditoituja lajikkeita. Kuvituskuvassa perinteisesti jalostettuja kasveja. Kuva: Kimmo HaimiUudet kasvinjalostusmenetelmät, kuten geenieditointi, tulevat Euroopassa ja Suomessa käyttöön lähivuosina.
Eurooppalainen luomuala, ja suomalainen Luomuliitto sen mukana, ovat vastustaneet uusien genomitekniikoiden hyväksymistä kasvinjalostukseen.
”Vastustuksen taustalla on luomualan pitkä vastustus GMO:ta kohtaan, emmekä ole näille uusille genomitekniikoillekaan lämmenneet”, sanoo toiminnanjohtaja Susann Rännäri Luomuliitosta.
”Kyse on arvopohjasta. Mitä luomutuotanto on ja mistä luomu ponnistaa?”
”Luomussa toimitaan luonnon kanssa ja yhteydessä luontoon. Laboratorio ja geenisakset eivät toteuta sitä”, Rännäri sanoo.
Hän toteaa, että ei nykyinenkään kasvinjalostus ole luonnonmukaista.
”Luonnonmukainen kasvinjalostus pitäisi olla paikkasidonnaista. Tehdään jalostusta siellä, missä kasveja viljellään.”
”Mitä jos geenieditoitulajike leviää luomupelloille muualta? Kuka siitä vastaa?”
Luomuviljelyssä EU:n kesällä hyväksymiä uusia genomitekniikoita ei saa käyttää.
Siemenpakkauksissa on jatkossa oltava merkintä, jos lajikkeen jalostuksessa on käytetty uusia genomitekniikoita. Merkinnöistä luomuviljelijä tietää, mitä ei saa käyttää.
”Ollaan menossa sitä kohti, että luomutuotannossa panoksetkin ovat aina luomua”, Rännäri toteaa.
Mutta millaista rinnakkaiselo tulee olemaan, kun vierekkäisillä pelloilla voi jatkossa olla perinteisellä jalostuksella luotuja lajikkeita ja geenieditoituja lajikkeita?
”Siitä ei ole paljon puhuttu. Keskustelun aiheesta täytyisi alkaa”, Rännäri sanoo.
”Tilanne on kimurantti luomulle, miten vastuukysymykset menevät. Mitä jos geenieditoitu lajike leviää luomupelloille muualta? Kuka siitä vastaa?”
”Geenieditoinnin puolestapuhujat sanovat, että NGT 1 -lajikkeet voisivat syntyä luonnossakin. Millä ne lajikkeet sitten sekaantuessa erotetaan?”
Elintarvikkeisiin ei ole tulossa merkintöjä onko niissä käytetty geenieditoituja lajikkeita.
”Kuluttajan valinnanvapaus hämärtyy”, Rännäri toteaa.
Luomuliiton toiminnanjohtaja ei usko, että kesällä EU:ssa hyväksyttyjä asetuksia enää muutetaan.
”Tämän kanssa pitää elää. Pala kerrallaan nähdään, millaiseksi käytäntö muovautuu.”
Hän toivoo, että kasvinjalostuksessa tavanomainenkin jalostus jatkuu.
”Luomujalostuksesta keskustelu on nyt alkanut EU:ssa. Toivotaan, että sitä edistetään. Suomessa maatiaisviljoja kohtaan on kasvavaa kiinnostusta.”
”Patentit vievät määräysvaltaa pois viljelijältä. Ne eivät ainakaan paranna viljelijän asemaa.”
Rännäri ei usko geenieditoinnin auttavan viljelijöitä sään ääri-ilmiöissä.
”Kaunis ajatus, että kasvinjalostuksella ratkaistaisiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen, mutta tuskin se niin menee. Maan kasvukunto on avainasemassa, että kestetään sään ääri-ilmiöitä. Hyvä lajike ei pelasta, jos maan kasvukunnossa on ongelmia.”
Huoltovarmuudesta ja ruokaomavaraisuudesta on puhuttu paljon viime vuosina.
”Pitäisi keskustella enemmän tuotantopanoksista, joista siemenet on yksi. Vihannessiemenistä ei ole mitään omaa tuotantoa Suomessa”, Rännäri muistuttaa.
Viljan siementuotantoa on Suomessa laajasti ja nurmisiementuotantoakin löytyy.
Yksi pelko luomualalla on, että geenieditointi keskittää kasvinjalostusta entistä harvempiin käsiin. ”Huoltovarmuudessa ratkaisu ei voi olla keskittää entistä enemmän.”
Myös geenien patentointi huolestuttaa.
”Patentit vievät määräysvaltaa pois viljelijältä. Ne eivät ainakaan paranna viljelijän asemaa”, Rännäri sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
