
Maaseudun Tulevaisuuden tekstiviestipalstalla oli 7.5. lukijan viesti, jonka mukaan valiolaiset meijerit eivät enää noutaisi maitoa tiloilta, jotka tuottavat maitoa alle 300 litraa hakukertaa kohti.
”Alaraja (hakukertaa kohti) on 200 tai 250 litraa riippuen osuuskunnan säännöistä”, kertoo Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson MT:lle sähköpostitse.
Maito haetaan tiloilta joka toinen päivä, paitsi poikkeustapauksissa se voidaan hakea isoilta tiloilta joka päivä.
Lehmä tuottaa keskimäärin noin 35 litraa maitoa päivässä, jolloin 200 litraa saavutetaan kahdessa päivässä noin 3–4 lypsävällä lehmällä.
Jos lehmän tuotos on pienempi, esimerkiksi 20 litraa päivässä, tarvittaisiin 5–6 lehmää.
Lehmä tuottaa keskimäärin noin 35 litraa maitoa päivässä, jolloin 200 litraa saavutetaan kahdessa päivässä noin 3–4 lypsävällä lehmällä.
300 litraan kahdessa päivässä tarvitaan 5–6 lehmää normaalilla tuotoksella, Jahnsson laskee.
Valiosta ei haluta kertoa kuinka montaa tilaa litramäärien alarajat ovat viime vuosina koskeneet.
Kovin suuresta määrästä ei liene kyse.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista löytyy tilojen lukumäärät karjakoon mukaan.
Tilastossa pienin luokka on 1–9 lehmää. Sen kokoisia lypsykarjatiloja oli viime vuonna koko maassa kaikkiaan 271 kappaletta. Tilastoista ei selviä kuinka monella näistä tiloista lehmämäärä olisi alle viisi.
Viime vuonna eniten kappalemääräisesti on ollut tiloja, joilla on 50–74 lehmää. Niitä oli 873 kappaletta. Toiseksi eniten oli ryhmässä 20–29 lehmää, 751 tilaa.
Kaikkiaan maitotiloja oli tämän vuoden maaliskuussa 3 798 kappaletta.
”Haluamme kyseisillä rajoilla kannustaa tuottamaan maitoa.”
Valiosta ei oteta kantaa kuinka se sopii osuuskunta-aatteeseen, että jäsentilalta ei enää haetakaan maitoa, jos määrä jää pieneksi.
Toisaalta, jos litraraja on mainittu osuuskunnan säännöissä, ei siihen ole paljon sanottavaa.
Asetetut alarajat kumoavat kuitenkin jossain määrin Jahnssonin lausuntoa Seinäjoella tammikuun lopussa järjestetyssä Maitosummit-tapahtumassa.
”Lähtökohtamme on, että oli tilakoko mikä tahansa ja sijaitsi tila missä tahansa, me noudamme maidon. Me elämme ja hengitämme maidosta”, Jahnsson sanoi tilaisuudessa tammikuussa.
Nyt hän perustelee noutomäärien alarajaa tuottajien kannustamisella ja logistiikalla.
”Haluamme kyseisillä rajoilla kannustaa tuottamaan maitoa ja sitä kautta kohentamaan samalla tilan taloudellista tilannetta”, Jahnsson perustelee sähköpostitse.
”Rajoitus on perusteltu myös maidonkeräilylogistiikan näkökulmasta.”