• Seitsemän robotin maitotilalla jokaisella omistajalla on oma vastuualueensa

    Granbackan seitsemän robotin maidontuotantotilaa kehitetään portaittain ja tulevaisuutta ajatellen. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu hiehopuolen laajennus.
    Tilaajalle
    Granbackan maidontuotantotilan koko tuntuu toistaiseksi sopivalta, kertovat Heljä ja Kennet Granbacka sekä tytär Emma (vas.). Kuvasta puuttuvat tilan kolmas osakas, Kaj Granbacka sekä Emman veli Daniel Granbacka.
    Granbackan maidontuotantotilan koko tuntuu toistaiseksi sopivalta, kertovat Heljä ja Kennet Granbacka sekä tytär Emma (vas.). Kuvasta puuttuvat tilan kolmas osakas, Kaj Granbacka sekä Emman veli Daniel Granbacka. Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Maidontuotanto
    21.4.202509:50
    Anne Anttila

    ”Vielä kun hotelliaamiaisellakin olisi tarjolla maitoa, niin maidontuottajalla olisi syytä leveämpään hymyyn. Arvostus lähtee pienistä asioista”, puhelevat Granbackan tilan isäntäpari, Heljä ja Kennet Granbacka.

    Avioparin lisäksi osakeyhtiövetoisen perhetilan osakkaisiin kuuluu myös Kennetin veli, Kaj.

    Maidon- ja naudanlihantuotantoon keskittyvällä maatilalla on totuttu elämään arki edellä ja haasteista huolimatta katse tulevaisuuteen pidetään kirkkaana.

    ”Tämä on työtä, jota tehdään suurella tunteella ja sydämen palolla”, Heljä Granbacka muistuttaa.

    Perheen tytär, Emma Granbacka (vas.) viihtyy navetassa ja haaveilee agrologiopintojen lisäksi myös tilanpidosta.
    Perheen tytär, Emma Granbacka (vas.) viihtyy navetassa ja haaveilee agrologiopintojen lisäksi myös tilanpidosta. Kuva: Anne Anttila

    Alussa oli 55 lehmää, noin 300 lihasonnia sekä parsinavetta. Tällöin elettiin vuotta 2010, jolloin Granbackan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Samalla toiminnan ympärille perustettiin Kennetin, Kajn ja Heljän kesken maatalousyhtymä.

    ”Tämä oli jo alkuunsa hyvin toimiva ratkaisu. Jokaisella oli oma vastuualueensa, mutta yhteinen päämäärä. Yhteistyömme on ollut alusta saakka todella luontevaa. Yhdessä teemme suunnitelmat, työt ja myös tarvittavat korjausliikkeet”, Granbackat muotoilevat.

    Viimeiset 15 vuotta Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevaa Granbackan tilaa on kehitetty ripeässä tahdissa.

    Vuonna 2012 uuteen tilakeskukseen nousi kahden robotin lypsypihatto ja pari vuotta myöhemmin käyttöön otettiin myös kolmas lypsyrobotti.

    Investoinneista mittavampi sijoittuu vuoteen 2022, jolloin navettaa laajennettiin neljän lisärobotin verran. Samalla tila yhtiöitettiin ja tilakeskuksen yhteyteen rakennettiin myös erillinen vasikkala.

    ”Laajennussuunnitelmiin vaikuttaa olennaisesti maidon tuottajahinta. Tämä kokoluokka riittää tällä hetkellä.”

    Kennet Granbacka

    Tilan hiehot sekä lihasonnit kasvatetaan vielä toistaiseksi vanhalla paikalla.

    ”Vuoden 2026 suunnitelmiin kuuluu hieho-osaston laajennus. Mietinnässä on joko entisten tilojen laajentaminen tai kokonaan erilliset tilat. Tällä hetkellä vaaka kallistuu kuitenkin laajennuspuolelle. Eläinmäärä ei tule nousemaan, sillä tavoitteena on vain olosuhteiden parantaminen”, Kennet Granbacka sanoo.

    Takaportti laajennusmahdollisuuksille pidetään aina avoinna.

    ”Tällä hetkellä navetassa jytkyttää seitsemän lypsyrobottia, mutta kahdeksannellekin on olemassa varaus. Laajennussuunnitelmiin vaikuttaa olennaisesti maidon tuottajahinta. Tämä kokoluokka riittää tällä hetkellä. Keskiössä on vastaavasti eläinten hyvinvointi sekä sen parantaminen.”

    Esimerkkinä hyvinvoinnin kohottamisesta on alkuvuodesta uusittu kuivitusjärjestelmä sekä laajennuksen yhteydessä tehty ajan mukainen poikimakarsina.

    Granbackan tilalla on noin 400 lehmää ja 300 lihanautaa. Uusin pihatto on valmistunut vuonna 2022.
    Granbackan tilalla on noin 400 lehmää ja 300 lihanautaa. Uusin pihatto on valmistunut vuonna 2022.  Kuva: Anne Anttila

    ”Onnistumiset ovat usein yhden kortin varassa, joten tätä työtä täytyy tehdä aistit avoimina. Karjapuolen suurimmaksi haasteeksi on noussut eläinten terveys, sillä nykypäivän lehmät ovat todella tiukoilla. Tämän takia tarvitaan onnistunut ruokinta, tarkka seuranta sekä nopea reagointikyky. Tämän navetan ykkösvarusteisiin kuuluu myös kuumemittari”, Kennet Granbacka muistuttaa.

    Granbackan tilan isäntäväki on oikeutetusti harmissaan maatalouden mustamaalaamisesta.

    ”Aiheeton loan heitto syö motivaatiota. Ihmisten ja erityisesti asiasta tietämättömien tulisi muistaa, että oman maan ruoka on kriisi- ja poikkeusolojen henkivakuutus. Maataloutta arvostelevien tulisi ymmärtää myös se, että huonosti hoidettu karja ei tuota. Eläinten hyvinvointi on kaikkien etu.”

    Ulkoa tulevista haasteista huolimatta Granbackan yrittäjäkolmikko on luonut toimintansa ympärille arvostelua kestävät raamit.

    ”Käytössä on omat askelmerkit ja kotokutoinen toimintamalli. Emme kuulu esimerkiksi tuotosseurantaan, mutta karja lypsää ja jalostus on mennyt erehdysten ja onnistumisten kautta muutenkin toivottuun suuntaan. Tästä kertoo osaltaan myös seitsemän satatonnaria, joista viisi saatiin viime vuonna”, Heljä Granbacka kertoo.

    Tilan karjavastaaviin kuuluva Heljä sanoo olevansa omalla alalla, vaikka alunperin hän suunnittelikin uraa hevostenhoitajana.

    ”Rakkaus toi Teerijärvelle ja kasvatti juuret Granbackan tilalle. Toki karjanhoito oli jo lapsuudesta tuttua, sillä sain mummoltani 1-vuotislahjaksi Niina-nimisen vasikan. Lisäksi kuljin lomittajavanhempieni mukana navettatöissä, joten ei sitä ihan pystymetsästä tilanpitäjäksi ryhdytty”, Heljä Granbacka muistelee naureskellen.

    ”Maatalous on mun juttu. Ajatuksissa on kouluttautua agrologiksi ja kun aika on oikea, myöskään jatkajan rooli ei ole pois suljettu vaihtoehto.”

    Emma Granbacka

    Maanläheinen ajattelutapa on periytynyt myös tilan nuoremmalle sukupolvelle.

    Heljä ja Kennet Granbackan lapset, Emma, 17, ja Daniel, 16, ovat erinomainen vahvistus tilan työntekijätiimissä.

    ”Maatalous on mun juttu. Ajatuksissa on kouluttautua agrologiksi ja kun aika on oikea, myöskään jatkajan rooli ei ole pois suljettu vaihtoehto”, Emma Granbacka paljastaa.

    Oman perheen lisäksi tila työllistää ympärivuotisesti viisi vierasta sekä kaksi osa-aikaista työntekijää. Tilalla käytetään paljon myös harjoittelijoita.

    ”Työntekijöiden ohella annamme ison arvon myös viljelijäkollegoille. Jokainen meistä tietää, ettei viljelijä saa jäädä yksin. Välillä tarvitaan kuuntelijaa ja välillä neuvonantajaa. Kokemuksesta tiedämme, että keskustelu kollegoiden kanssa aukaisee monet solmut”, Kennet Granbacka muistuttaa.

    Granbacka Gård AB

    Maidon- ja naudanlihantuotantotila, Teerijärvi

    Yrittäjät Kennet ja Heljä Granbacka sekä Kaj Granbacka

    Sukupolvenvaihdos ja mty vuonna 2010, yhtiöittäminen 2022

    Lypsyrobottteja 7, lehmiä noin 400

    Valtarotu holstein, satatonnareita 7

    Lihakarjaa noin 300

    Peltoala noin 560 hehtaaria (sis.vuokramaat)

    Metsää 130 hehtaaria

    Lisäpalveluna koneurakointi

    Lisää aiheesta
    • Peltojen kasvukunto voidaan luodata esimerkiksi droonin avulla, Maria Hoikkanen (vas.), Iita Appelgren ja Elina Järveläinen esittelevät.

      Koulutus | Tässä maatalousalan oppilaitoksessa pureudutaan tosissaan älymaatalouteen – ”Kaikessa mietitään kannattavuutta”

      Tilaajalle
    • Maidontuottajat Teea ja Juha Knuuti keskellä pihaton avajaisissa. Vasemmalla työntekijä Miikka Välimäki, oikealla Jalo Harjula.

      Maidontuotanto | Kuuden lypsyrobotin pihatto valmistui Nivalaan – 360 lehmää muuttaa uusiin tiloihin joulukuussa

    • Makkosen maitotilalla Parikkalassa siirryttiin robottilypsyyn nopealla aikataululla. Kuvassa etualalla Ulla-lehmän kanssa karjamestari Satu Ehrlund, takana Aki Makkonen sekä tämän Arttu-poika, joka auttaa välillä tilan töissä.

      Maidontuotanto | Asemalypsy vaihtui robottiin vain kuudessa viikossa Parikkalassa – ”Ei kukaan uskonut, että siihen aikatauluun pystytään”

      Tilaajalle
    • Reima Leiviskä kehittää maitotilaansa kustannustehokkain askelmerkein. ”Minulle riittää pieni, mutta toimiva kokonaisuus.”

      Maidontuotanto | Naapurin tyhjilleen jääneestä parsinavetasta sukeutui remontoimalla robottipihatto – muutos toi uutta intoa työhön

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle