

Saara ja Kyösti Marttilan sekä heidän poikansa Matti Marttilan omistama Alamarttila oy on lajissaan harvinainen maatila, sillä tilalla on rinnan sekä maidon- että sianlihatuotantoa. Kahden eri kotieläintuotannon isoja yhdistelmätiloja ei maassa ole paljon.
Pari vuotta sitten alkoi myös oma energiatuotanto, kun tilan biokaasulaitos käynnistyi.
Kertatäyttöisessä 1250-paikkaisessa lihasikalassa kasvatetaan vuodessa kolme erää, ja kolmen lypsyrobotin navetassa on 170 lehmäpaikkaa EKM-tuotoksen ollessa 13 000 kiloa. Myös peltoviljelyyn panostetaan noin 600 hehtaarin peltoalalla.
”Kaikkia tuotantosuuntia viedään tasapuolisesti eteenpäin ja kunkin taloutta seurataan erikseen. Mitään pikavoittoja emme kuitenkaan lähde hakemaan hetkittäisten markkinahintamuutosten perusteella, sillä maatalous on maratonlaji”, Kyösti Marttila linjaa.
”Eri tuotantosuunnat tukevat myös hyvin toisiaan, sillä vuoroin toinen ja vuoroin taas toinen kantaa”, Saara Marttila jatkaa.
”Eri tuotantosuunnat tukevat myös hyvin toisiaan, sillä vuoroin toinen ja vuoroin taas toinen kantaa.” Saara Marttila
Matti Marttila huomauttaa, että niin kotieläintuotannossa kuin peltoviljelyssäkin on paljon käytännön synergiahyötyjä alkaen vaikka viljelykierrosta ja kasvilajivaatimuksista. Kotieläin- ja kasvituotanto puolestaan tukevat biokaasutuotantoa, sillä kaikki tilalla syntyvä lanta mädätetään.
”Reaktorissa tarvitaan monipuolisesti syötteitä, ja siinä kahdesta tuotantosuunnasta on etua. Navetan kuivalannan ja lietteen lisäksi käytämme olkea ja sianlantaa. Sianlanta on melkoinen boosteri, joka nostaa metaanipitoisuuden nopeasti 60 prosenttiin.”
Tilan kotieläintuotannossa syntyy vuosittain lietettä 12 000 kuutiometriä ja kuivikepohjaisesta umpilehmäpihatosta kuivalantaa 800 kuutiometriä. Liete siirretään biokaasulaitokseen suoraan siirtoputkistojen ja pumppukaivojen kautta.
”Kun suurin osa kuivalannasta muutetaan laitoksen kautta rejektiksi eli mädätysjäännökseksi, pärjäämme yhdellä lannanlevitysmenetelmällä”, Kyösti huomauttaa.
”Sianlanta on melkoinen boosteri, joka nostaa metaanipitoisuuden nopeasti 60 prosenttiin.” Matti Marttila
Lähes hajuton rejekti levitetään separoimattomana peltoon osin vetoletkulevityksenä. Separointia ei tarvita kuivikkeen vuoksi, sillä kuivitukseen on paikkakunnalla hyvin saatavilla turvetta. Tulevaisuuden suunnitelmissa on siirtää osa rejektistä pellolle kiinteää putkea pitkin.

Biokaasulaitoksen yhteydessä toimivan kaasupolttimen teho on 500 kilowattia ja yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon eli Chp-laitteiston 100 kilowattia. Näillä tuotetaan kaikki tilakokonaisuudessa tarvittava sähkö ja lämpö.
”Tilan vuotuinen sähkön kokonaiskulutus on vuodesta riippuen 400 000–500 000 kilowattituntia. Biokaasulaitos tuottaa sen lisäksi ylimääräistä sähköä myyntiin 200 000–300 000 kilowattituntia eli yhteensä lähes sen verran, mitä energiaverosta vapaana voi tuottaa”, Kyösti Mattila laskee.
Hänen mukaansa sähkön myynti ei pörssihintoineen ja kuluineen ole kuitenkaan kannattavaa, joten vain ylijäämä menee myyntiin.
Pelkässä lämmön ja sähkön tuotannossa 57–63-prosenttinen raakakaasu riittää kaasupolttimelle ja generaattorille. Ylimääräisestä biokaasusta tuotetaan laitoksessa omana prosessina myös 97-prosenttiseksi puhdistettua ja paineistettua biometaania liikennepolttoaineeksi.
Sitä käytetään tilan auton ja apevaunun vetotraktorin polttoaineena, ja laitoksessa on myös valmius liikennepolttoaineen myyntiin.
Farmariin liittyvä vierailuajankohta tilalla on torstaina 4.7. kello 9–14.
Saara ja Kyösti sekä Matti Marttilan omistama maatilaosakeyhtiö Kurikan Jalasjärvellä
Yritys tuottaa sianlihan ja maidon lisäksi myös biokaasua
Biokaasu jalostetaan ensisijaisesti tilan omaan energiakäyttöön sähköksi ja lämmöksi
Kertatäyttöisessä 1250-paikkaisessa lihasikalassa kasvatetaan vuodessa kolme erää
Kolmen lypsyrobotin navetassa on 170 lehmäpaikkaa
EKM-tuotos 13 000 kiloa
Tila on energiayliomavarainen