• Biokaasulaitos tuottaa yhdistelmätilalle energiaa yli omankin tarpeen

    Ala-Marttilan yhdistelmätilalla Kurikan Jalasjärvellä Farmarin kävijät pääsevät tutustumaan, kuinka biokaasutuotanto sekä tilan maidon- ja sianlihantuotanto tukevat toisiaan.
    Tilaajalle
    Saara ja Kyösti sekä Matti Marttilan Alamarttila Oy tuottaa sianlihan ja maidon lisäksi myös biokaasua ensisijaisesti tilan omaan energiakäyttöön. Tässä Farmarin vierailukohteessa kävijät saavatkin rautaisannoksen biokaasun tuotantoa.
    Saara ja Kyösti sekä Matti Marttilan Alamarttila Oy tuottaa sianlihan ja maidon lisäksi myös biokaasua ensisijaisesti tilan omaan energiakäyttöön. Tässä Farmarin vierailukohteessa kävijät saavatkin rautaisannoksen biokaasun tuotantoa. Kuva: Arto Takalampi
    Maatalous|Energia
    2.7.202418:30
    Arto Takalampi

    Saara ja Kyösti Marttilan sekä heidän poikansa Matti Marttilan omistama Alamarttila oy on lajissaan harvinainen maatila, sillä tilalla on rinnan sekä maidon- että sianlihatuotantoa. Kahden eri kotieläintuotannon isoja yhdistelmätiloja ei maassa ole paljon.

    Pari vuotta sitten alkoi myös oma energiatuotanto, kun tilan biokaasulaitos käynnistyi.

    Kertatäyttöisessä 1250-paikkaisessa lihasikalassa kasvatetaan vuodessa kolme erää, ja kolmen lypsyrobotin navetassa on 170 lehmäpaikkaa EKM-tuotoksen ollessa 13 000 kiloa. Myös peltoviljelyyn panostetaan noin 600 hehtaarin peltoalalla.

    ”Kaikkia tuotantosuuntia viedään tasapuolisesti eteenpäin ja kunkin taloutta seurataan erikseen. Mitään pikavoittoja emme kuitenkaan lähde hakemaan hetkittäisten markkinahintamuutosten perusteella, sillä maatalous on maratonlaji”, Kyösti Marttila linjaa.

    ”Eri tuotantosuunnat tukevat myös hyvin toisiaan, sillä vuoroin toinen ja vuoroin taas toinen kantaa”, Saara Marttila jatkaa.

    ”Eri tuotantosuunnat tukevat myös hyvin toisiaan, sillä vuoroin toinen ja vuoroin taas toinen kantaa.” Saara Marttila

    Matti Marttila huomauttaa, että niin kotieläintuotannossa kuin peltoviljelyssäkin on paljon käytännön synergiahyötyjä alkaen vaikka viljelykierrosta ja kasvilajivaatimuksista. Kotieläin- ja kasvituotanto puolestaan tukevat biokaasutuotantoa, sillä kaikki tilalla syntyvä lanta mädätetään.

    ”Reaktorissa tarvitaan monipuolisesti syötteitä, ja siinä kahdesta tuotantosuunnasta on etua. Navetan kuivalannan ja lietteen lisäksi käytämme olkea ja sianlantaa. Sianlanta on melkoinen boosteri, joka nostaa metaanipitoisuuden nopeasti 60 prosenttiin.”

    Tilan kotieläintuotannossa syntyy vuosittain lietettä 12 000 kuutiometriä ja kuivikepohjaisesta umpilehmäpihatosta kuivalantaa 800 kuutiometriä. Liete siirretään biokaasulaitokseen suoraan siirtoputkistojen ja pumppukaivojen kautta.

    ”Kun suurin osa kuivalannasta muutetaan laitoksen kautta rejektiksi eli mädätysjäännökseksi, pärjäämme yhdellä lannanlevitysmenetelmällä”, Kyösti huomauttaa.

    ”Sianlanta on melkoinen boosteri, joka nostaa metaanipitoisuuden nopeasti 60 prosenttiin.” Matti Marttila

    Lähes hajuton rejekti levitetään separoimattomana peltoon osin vetoletkulevityksenä. Separointia ei tarvita kuivikkeen vuoksi, sillä kuivitukseen on paikkakunnalla hyvin saatavilla turvetta. Tulevaisuuden suunnitelmissa on siirtää osa rejektistä pellolle kiinteää putkea pitkin.

    Alamarttila Oy:n biokaasulaitos on energiayliomavarainen. Matti ja Kyösti Marttilan mukaan laitos tuottaa etenkin sähköä huomattavasti tilan kulutusta enemmän.
    Alamarttila Oy:n biokaasulaitos on energiayliomavarainen. Matti ja Kyösti Marttilan mukaan laitos tuottaa etenkin sähköä huomattavasti tilan kulutusta enemmän. Kuva: Arto Takalampi

    Biokaasulaitoksen yhteydessä toimivan kaasupolttimen teho on 500 kilowattia ja yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon eli Chp-laitteiston 100 kilowattia. Näillä tuotetaan kaikki tilakokonaisuudessa tarvittava sähkö ja lämpö.

    ”Tilan vuotuinen sähkön kokonaiskulutus on vuodesta riippuen 400 000–500 000 kilowattituntia. Biokaasulaitos tuottaa sen lisäksi ylimääräistä sähköä myyntiin 200 000–300 000 kilowattituntia eli yhteensä lähes sen verran, mitä energiaverosta vapaana voi tuottaa”, Kyösti Mattila laskee.

    Hänen mukaansa sähkön myynti ei pörssihintoineen ja kuluineen ole kuitenkaan kannattavaa, joten vain ylijäämä menee myyntiin.

    Pelkässä lämmön ja sähkön tuotannossa 57–63-prosenttinen raakakaasu riittää kaasupolttimelle ja generaattorille. Ylimääräisestä biokaasusta tuotetaan laitoksessa omana prosessina myös 97-prosenttiseksi puhdistettua ja paineistettua biometaania liikennepolttoaineeksi.

    Sitä käytetään tilan auton ja apevaunun vetotraktorin polttoaineena, ja laitoksessa on myös valmius liikennepolttoaineen myyntiin.

    Farmariin liittyvä vierailuajankohta tilalla on torstaina 4.7. kello 9–14.

    Alamarttila Oy

    Saara ja Kyösti sekä Matti Marttilan omistama maatilaosakeyhtiö Kurikan Jalasjärvellä

    Yritys tuottaa sianlihan ja maidon lisäksi myös biokaasua

    Biokaasu jalostetaan ensisijaisesti tilan omaan energiakäyttöön sähköksi ja lämmöksi

    Kertatäyttöisessä 1250-paikkaisessa lihasikalassa kasvatetaan vuodessa kolme erää

    Kolmen lypsyrobotin navetassa on 170 lehmäpaikkaa

    EKM-tuotos 13 000 kiloa

    Tila on energiayliomavarainen

    Lisää aiheesta
    • Suomen Lantakaasun tuotannon on määrä alkaa kesällä 2026. Nesteytetty biokaasu on yleistynyt raskaan liikenteen polttoaineena.

      Kasvintuotanto | Suomen Lantakaasu aloitti sopimusten teon – lanta on pääraaka-aine, mutta nurmisyötettäkin käytetään

      Tilaajalle
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi