Lammastaloudella on merkittävä rooli myös maisemien hoidossa. Kuva: Markku Vuorikari
Karitsojen kasvatusrytmi muuttumassa uuden tukikauden myötä ‒ ympärivuotinen tuotanto vaarassa kärsiä
Uuden ohjelmakauden rekisteröintipäivät ohjaavat kasvattamaan karitsoita yli-ikäisiksi tai vähentämään syyskaritsointia, jolla tuotetaan lihaa etenkin pääsiäissesonkiin.Tilaajalle
Lammastilojen määrä Suomessa väheni viime vuonna noin kolme prosenttia. Kuva: Markku VuorikariPääsiäisen karitsapaisteista yhä suurempi osa saatetaan jatkossa myydä pakastettuna. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudella ohjelmakaudella karitsat on laatupalkkion saamiseksi rekisteröitävä kaksi kertaa vuodessa, joko tammikuussa tai kesäkuussa.
Tämä pakottaa kasvattamaan etenkin liharotuisia karitsoja tarpeettoman pitkään, mikä heikentää teuraslaatua.
Toinen vaihtoehto on muuttaa tuotantorytmiä, mikä ei aina ole helppoa, todetaan ProAgrian tiedotteessa. Lammastilojen määrä Suomessa väheni viime vuonna noin kolme prosenttia.
Muutos heikentää yhteistyötä muun lihaketjun kanssa juuri nyt, kun karitsanlihan tuotantoa on saatu ohjattua ympärivuotiseksi, harmittelee lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgria Etelä-Savosta.
Tuotantokustannusten raju nousu on vaikuttanut myös lammastalouteen. Tuottajaorganisaation ja lihaketjun kesken tehdyn yhteistyön avulla lampaanlihan tuottajahintaa on saatu hieman nostettua.
Lammastilojen määrä Suomessa väheni viime vuonna noin kolme prosenttia. Luken tilastojen mukaan uuhien määrä väheni vuodessa viisi prosenttia.
”Samaan aikaan kun tiloja lopettaa, tulee myös uusia lampureita”, kertoo lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomesta.
Lammas ja karitsa kuuluvat perinteisesti pääsiäispöytään. Kotimaisen lampaanlihan vahvuuksia ovat ProAgrian mukaan etenkin tuoteturvallisuus ja tuotannon vastuullisuus.
”Verrattaessa tuontilihaan suomalaisen lampaanlihan tuotanto on pienimuotoista ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään meillä erityistä huomiota”, tiedotteessa todetaan.
Lammastilat ovat kiinnostuneita vastuullisuuden kehittämisestä. ProAgria on pilotoinut lammastiloille vastuullisuuskartoituksia Etelä-Savossa. Kartoituksissa näkyvät lampureiden vahvat arvovalinnat.
”Lammastiloilla on erittäin hyvin huomioitu ympäristö, eläinten hyvinvointi sekä paikallisuus”, toteaa vastuullisuuskartoituksia tehnyt Heltelä tiedotteessa.
Lammastaloudella on merkittävä rooli myös uhanalaisten perinnebiotooppien hoidossa laiduntamalla.
Lihan lisäksi lampaista saadaan villaa, jonka hyötykäyttö on viime vuosina lisääntynyt. Noin 60-70 prosenttia Suomessa tuotetusta villasta jatkojalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Myös hävikkivillalle on löydetty uusia käyttöratkaisuja esimerkiksi kasvimaan katteena ja hirvieläinten karkottimena.
- Osaston luetuimmat
