Yliö: Maa- ja metsätaloustoimijoilla on ratkaiseva merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – yhteistyöllä tuotettu avointa oppimateriaalia ilmaston hyväksi

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulut yhdistivät voimansa vuosi sitten ja alkoivat koostaa avointa oppimateriaalia maa- ja metsätalousyrittäjille, luonnonvara-alan opiskelijoille ja opettajille sekä alan neuvojille. Tavoitteena oli tarjota heille helppo pääsy tutkitun tiedon äärelle ja mahdollisuus syventää ilmasto-osaamista.

Maa- ja metsätalousalan toimijoilla ja heidän osaamisellaan on ratkaiseva merkitys maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön, eli maankäyttösektorin, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Muutama vuosi sitten laadittu kansallinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (Misu) on laaja kokonaisuus, joka määrittelee alaan kohdistuvia ilmastotavoitteita. Misun tavoitteet eivät välttämättä konkretisoidu yksittäisille alan toimijoille kovin helposti.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on osa ilmastolakia, jonka toteutumista seurataan ilmastovuosikertomuksessa. Misu kattaa maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin, maankäytön muutoksiin ja ilmastokosteikkoihin kohdistuvat toimenpiteet.

Osana ilmastosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista maa- ja metsätalousministeriö laati Hiilestä kiinni -ohjelman, josta on rahoitettu useita maa- ja metsätalouden kehittämishankkeita. Hiilestä kiinni -hankkeissa sekä muissa ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien TKI-toiminnoissa on viime vuosina tuotettu runsaasti tietoa ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja hiilivarastojen vahvistamiseksi.

Käytännön ilmastotekojen toteuttamiseen tarvitaan uutta osaamista ja myös olemassa olevan osaamisen päivittämistä. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on auttaa tutkitun tiedon käytäntöön viemistä. Korkeakoulujen tarjoama tutkintokoulutus on yksi keino edistää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä.

Osaamista voi kehittää muutenkin, sillä tarjolla on myös pienempiä opintokokonaisuuksia päivittäisen käytännön tekemisen kehittämiseksi.

Yhdeksän ammattikorkeakoulua kartoitti ja arvioi aiemmin julkaistuja aineistoja. Niiden pohjalta ne suunnittelivat kuusi osiota käsittävän kokonaisuuden. Oppimateriaalin osa-alueet ovat hiiliviljely peltoviljelyssä, ilmastoviisas älymaatalous, vesiensuojelu, metsät ja turvemaat, bioenergia sekä arktiset erityispiirteet.

Hiiliviljelyä käsittelevä osio etenee askel kerrallaan syvemmälle maaperän hiilensidontaan aina perusteista ja menetelmistä käytännön ratkaisuihin: hiiliviljely on osa koko tilan peltoviljelyä, ja toimien vaikutuksia voidaan mitata.

Älymaatalous-osiossa tutustutaan ensin alan perusperiaatteisiin, termistöön ja teknologiaan, sekä tilojen kyberturvallisuuteen. Syventävässä englanninkielisessä materiaalissa tarkastellaan dataan perustuvan päätöksenteon merkitystä ilmastoviisaassa maataloudessa ja riskienhallinnassa. Osioon kuuluu myös oppimateriaali maatalousmuovien vastuullisesta käytöstä.

Vesiensuojelu-osio nostaa esiin keinoja, miten käytetyn maan tuottavuutta voidaan kasvattaa, ja millaisia kustannuksia erilaisista vesiensuojelutoimenpiteistä muodostuu.

Bioenergiaa käsittelevä osio keskittyy biohiileen ja sen mahdollisuuksiin tuotantoeläinten ruokinnassa. Lisäksi osiossa käsitellään traktorin konvertoimista biokaasukäyttöiseksi.

Metsät ja turvemaat -osiossa päästään perehtymään metsätalouteen aina metsän jatkuvasta kasvatuksesta suometsien hoitoon ja turvemaiden metsitykseen. Lisäksi saadaan vinkkejä kirjanpainajatuhoihin varautumiseen.

Arktiset erityispiirteet -osio esittelee biotaloutta napapiirin pohjoispuolisessa osassa Lapin maakuntaa, ja valottaa niin porotalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen kuin pölyttäjävarmuuden säilyttämistä arktisissa ilmasto-oloissa.

Osa materiaaleista on käännetty myös ruotsinkielisiksi, jotta ajankohtaista tietoa on saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä.

Älymaatalousosiosta löytyy lisäksi jo mainittu erillinen englanninkielinen syventävä kokonaisuus.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti saatavilla Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi) sekä Maaseutuverkoston Agrihubi-alustalla. Aoe.fi:ssä kokoelman osat löytyvät hakusanalla “maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen".

Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kesken on tärkeää tulevaisuuden osaamista ajatellen: se luo pohjan alan koulutukselle sekä tutkimus- ja kehittämistyölle myös jatkossa.

Komio-hankkeessa (Maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen koulutusyhteistyö) yhteistyötä päästiin rakentamaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vetämänä yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian, Oulun ammattikorkeakoulun, sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kesken.

Terhi Thuneberg

lehtori, HAMK

Aija Hytönen

projektipäällikkö, Jamk

Karoliina Mäki

projektisuunnittelija, Oamk

Sanni Nikumatti

projektipäällikkö

Seamk