Emilia ja Erik Ekström pitävät Ahvenanmaalla hiehohotellia, joka kasvattaa kahden maitotilan eläimet

Emilia Ekström kertoo aikoinaan tulleensa innokkaana hevostyttönä Ahvenanmaalle vuoden kestävälle hevostenhoidon kurssille.

Kurssi eteni odotuksia paremmin, sillä hevostietämyksen ohella kiintymys paikalliseen maatilan poikaan, Erik Ekströmiin kehittyi rakkaudeksi.

Molemmat kävivät reilut kymmenen vuotta sitten Skuffiksen eli ruotsinkielisen agrologikoulutuksen Tammisaaren Raaseporissa.

"Ahvenenmaan suurin lypsykarjatila ehdotti meille vuonna 2014 hiehojensa kasvattamista. Innostuimme asiasta ja alkuun meillä oli muutaman kilometrin päässä oleva lakkautetun maatalouskoulun navetta vuokrattuna. Huomasimme kuitenkin, että aikaa kuluu liiaksi tien päällä ajamiseen. Niinpä rakensimme ajanmukaisen pihaton talouskeskukseen”, Emilia kertoo.

Tilan 2 100 neliömetrin hiehonavettaan mahtuu 270 eläintä. Tällä hetkellä kasvamassa on 230 hiehoa, jotka päätyvät lypsylehmiksi kahdelle ahvenanmaalaiselle maitotilalle.

Tilalla on maitotilojen kanssa kirjallinen sopimus, joka sisältää kaikki olennaiset asiat.

Hiehot siirtyvät Markusas-tilan omistukseen luovutettaessa ja palaavat maitotilojen omistukseen takaisin luovutettaessa. Sopimuksessa todetaan, ettei hotelli voi myydä eläimiä muille kuin tilalle, jolta ne ovat peräisin. Jos maitotila haluaa myydä ne jollekin muulle, kaupasta on luonnollisesti mahdollista sopia.

Hiehot Markusasille nimelliseen yhden euron hintaan myyneellä tilalla on velvollisuus ottaa kaikki omat eläimensä takaisin.

Hotelli laskuttaa eläimistä vuorokausivuokran, jonka maitotilat maksavat kuukausittain.

Hiehonavetan parsissa ei käytetä kuiviketta. Pelkkä solukuminen matto on riittänyt. Kuva: Visa Vilkuna

Hiehot tulevat Markusasiin vieroitettuna 2–3 kuukauden iässä ja syövät jo karkearehua ongelmitta.

Paluu maitotilalle tapahtuu noin kaksi kuukautta ennen odotettua poikimispäivää. Hyvissä ajoin tehty siirto takaa sen, että hiehot ehtivät tottua uuteen paikkaan ennen poikimista.

Hiehohotelli vastaa eläinten hoidosta kuten ruokinnasta, keinosiemennyksestä aina lääketieteelliseen hoitoon asti. Sopimukseen sisältyy viisi keinosiemennystä, mutta hiehon pitäisi tulla tiineeksi ensimmäisellä tai toisella siemennyksellä.

"Meillä hoidossa olleiden hiehojen, siemennyskerrat tiineyttä kohti ovat olleet noi 1,6:n luokkaa. Jos hieho ei useankaan siemennyksen jälkeen ole tiinehtynyt, se menee lihaksi. Lypsykarjatilat antavat meille hiehojen jalostussuunnitelman eli me tiedämme tarkalleen, millä sonnilla kukin hieho siemennetään”, Emilia summaa.

Tilalla on päädytty pyöröpaalattuun rehuun. Kesäisin säilörehun menekki on varsin vähäistä, jolloin laakasiilossa rehurintuus pilaantuisi herkästi. Kuva: Visa Vilkuna

Markusas tekee tiivistä yhteistyötä lähialueen maatilojen kanssa. Nurmisadon korjuu sekä sipulin ja perunannosto hoituvat joko yhteistyössä tai ainakin yhteisillä koneilla.

"Yhteistyön ansiosta naapuritilat saavat meidän tilalta lantaa ja me puolestamme tarvitsemamme määrän karkearehua. Tilan hiehoille ostetaan vain rypsirouhetta ja kivennäisaineita. Vasikoille hankitaan lisäksi hieman valkuaispitoista väkirehua”, Emilia selventää.

Tila on jo useampana keväänä vuokrannut järeän traktorin kevättöihin. Ekströmien mukaan vuokrakoneet ja avoin yhteistyö naapuritilojen kanssa on taloudenpidossa erittäin tärkeää.

Markusas-tilan 85 metriä navetta on rakennettu maan pinnan suuntaisesti, eli rakennuksen lattia viettää neljä prosenttia. Kallistus helpottaa lietelannan käsittelyä. Kuva: Visa Vilkuna

Markusas viljelee noin 118 hehtaarin peltoalaa, josta nurmea on 40 ja viljaa, muun muassa syysohraa 50 hehtaarilla. Sipuliala on noin kuusi hehtaaria ja teollisuusperuna-ala 20 hehtaaria.

"Viljelemme syysohraa, jotta saamme rehuviljaa etenkin sioille. Syysohralla pääsemme aikaistamaan puintia, sillä sipulin ja perunan korjuussa on paljon työtä myöhemmin syksyllä. Osa viljasta käytetään myös kokoviljana naudoille”, Emilia perustelee.

Noin puolen miljoonan euron liikevaihto jakautuu tasan kasvinviljelyn ja kotieläintalouden välillä.