Maatilan perustaminen ei ole ulkopuolelta tulevalle yksinkertaista.
Realismi tulee vastaan siinä miten saadaan yritykset eteenpäin, sillä tarvittavat investoinnit ovat valtavia, kertoo työntekijöitä maaseudulle välittävän Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen.
Ajatus on kuitenkin mielenkiintoinen, hän jatkaa. Sukupolvenvaihdoksen ei tulisi olla tilojen jatkuvuudelle ainoa vaihtoehto.
Maahanmuuttajataustaiselle voisi sopia esimerkiksi maatilan tai yritystoiminnan vuokraus.
”Meneillään on hanke, jossa mietitään omistajanvaihdoksen helpottamista.”
Maailmalta löytyy esimerkkejä jotka osoittavat, että tilan pyöritys onnistuu myös oman kotimaan rajojen ulkopuolella.
”Suomalaisia saattaa tulla, mutta eivät he jaksa.”
Esimerkiksi hollantilaiset viljelevät itsellisesti niin Brasiliassa, Kanadassa kuin Norjassakin.
Maahanmuuttajia on suunnattu maatalouteen lyhytkoulutuksella.
Kiinnostus voi kuitenkin tyssätä myös käytännön seikkoihin. ”Pitkät välimatkat ja huonot julkiset liikenneyhteydet vaikuttavat.”
Koskinen mainitsee muun muassa työvoimaa etsineen lypsykarjatilan Itä-Suomessa. Varsinais-Suomessa asunut perhe pohti muuttamista idemmäksi, mutta ei lopulta uskaltanut tehdä ratkaisevaa siirtoa.
Ukrainalaisia tiloilta löytyy edelleen, mutta osuus on hupenemaan päin. ”Ukrainalaisia on hankalampi saada, mikä on ihan loogista.”
Ulkomaalaisen työvoiman osuus maatiloilla on ollut kasvussa.
Osa suomalaisista maaseudun työnantajista ei edes ole enää kiinnostunut paikallisesta työvoimasta.
”Suomalaisia saattaa tulla, mutta eivät he jaksa. Esimerkiksi nuoret eivät ehkä ole tottuneet tekemään fyysisesti rankkaa työtä.”