Ketolan tilalla tiedetään ykkössadon merkitys lypsykarjalle – säilörehun laadussa mitään ei jätetä sattuman varaan

"Säilörehu on lypsykarjan tärkein rehu ja sen laadusta ei tingitä. Pidämme tärkeänä, että ykkössato menee kokonaisuudessaan lypsäville".

Tämä on ohjenuora, josta reisjärvisellä MTY Ketolan tilalla pidetään kiinni.

Teemu Tikka ja Taneli Hylkilä ovat luotsanneet 135 lehmän lypsytilaa vuodesta 2014 lähtien.

Reilut kolme vuotta sitten tilalla otettiin käyttöön uusi, kahden robotin lypsypihatto.

"Hyvin on mennyt, vaikka reiluun kymmeneen toimintavuoteen mahtuu monenlaisia auringonnousuja. Kaikesta kuitenkin selviää, kun taustalta löytyy vahva tahtotila sekä peruspositiivinen asenne."

Yrittäjäkaksikko aloitti tilanpidon hieman erilaisin askelmerkein, sillä alkujaan Teemu Tikka toimi Hylkilän tilalla työntekijänä.

Kuitenkin siinä vaiheessa, kun maatalousyhtymävetoisella tilalla päädyttiin sukupolvenvaihdokseen, maatalousalan perustutkinnon suorittanut Tikka osti tilasta puolet.

"Tämä oli järkipäätös. Teemun mukaantulo kirkasti tulevaisuuden suunnitelmia, joihin kuuluivat kehittämisen ohella myös uusi navetta, agronomiksi kouluttautunut Hylkilä luonnehtii.

Samalla kun tila vaihtoi omistuspohjaa, toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä.

MTY Ketolan maatila aloitti toimintansa noin 60 lehmällä sekä 70 peltohehtaarilla.

Tällä hetkellä tilan peltoala on 183 hehtaaria, josta nurmiviljelyn osuus on noin 110 hehtaaria.

"Vielä viime vuonna säilörehua korjattiin noin yhdeksältäkymmeneltä hehtaarilta ja määrä näkyy myös kapeana puskurivarastona. Onnistuneen tilusjärjestelmän ansiosta nurmiviljelyn osuus tulee jatkossa kuitenkin kasvamaan ja antaa tervetullutta lisäsiimaa jopa ruokintapöydälle," yrittäjäkaksikko kertoo.

Teemu Tikka (oikealla) ja Taneli Hylkilä kehittävät yhtymävetoista karjatilaansa kustannustehokkain askelmerkein. ”Investoinnit tehdään aina laskimen kautta”, kaksikko paljastaa.  Kuva: Anne Anttila

Ennen tilusjärjestelmää Ketolan tilan säilörehu korjattiin omin voimin.

"Aikaisemmin teimme noukinvaunulla, mutta alan kasvaessa ryhdyimme käyttämään urakoitsijaa. Viime kesä oli ensimmäinen, jolloin kaikki meni ajosilppurin läpi. Tilalta löytyy kuitenkin niittokalusto sekä kärryjä, joten tällä panoksella osallistumme myös itse rehuntekoon", Teemu Tikka sanoo.

Yrittäjäkaksikon mukaan muutosta ei ole tarvinnut katua.

"Vaikka siirtyminen noukinvaunusta ajosilppuriin nostavat hehtaarikustannuksia, ulkoistaminen kuitenkin kannatti. Kokemukseen nojaten voimme sanoa, että pääsyy rehunteon ulkoistamiseen ovat tehokkuuden lisääminen sekä laadukas lopputulos. Lisäksi oman tilan korjuukalusto alkoi olla jo tiensä päässä, joten laskimen kautta ajateltuna konekannan uusimista ei kannattanut edes ajatella", Taneli Hylkilä perustelee.

Kolmen sadon taktiikalla edetään myös jatkossa, mutta vipuvartena toimivat kuitenkin tilakohtaiset ratkaisut.

"Olemme parina kesänä tehneet testin, jossa lopetettavilta nurmilta korjataan vain kaksi satoa ja näistä toinen tehdään totutusta aikataulusta poiketen paria viikkoa myöhemmin. Tällä menetelmällä satotaso saadaan korkeammaksi ja samalla hiehoille voidaan tarjota kuiturikkaampaa sekä matalammalla sulavuudella olevaa rehua."

Yrittäjäkaksikko haluaa kuitenkin muistuttaa, että onnistunut nurmiviljely vaatii toimivan lannoituksen lisäksi myös tarkkaa "peltosilmää".

"Sopivasti apulantaa, riittävästi karjanlantaa sekä omien peltojen tuntemus ovat onnistumisen avaimista tärkeimmät. Nurmiviljelyn selkänojana toimii myös monipuoliset maalajit. Esimerkiksi turvepellot ovat kuivien kesien pelastus, mutta valitettavasti niiden kasvukunto alkaa jo kolmantena vuonna heikentyä."

Hyvin huputettu ja hapolla säilötty rehu säilyttää makunsa ja koostumuksensa läpi vuoden.  Kuva: Anne Anttila

Ketolan tilalla ei nurmirehun laadusta kuitenkaan tingitä.

"Kun energiat, valkuaiset ja kuidut ovat tasapainossa, pääsemme pienemmällä määrällä rypsiä ja viljaa. Pidämme tarkan huolen myös siitä, että hapolla säilötty rehu säilyy laakasiiloissa läpi vuoden tuoreena ja syöntikelpoisena. Vaihtelevat sääolosuhteet huomioiden käytämme normaalimuovin alla myös vakuumimuovia."

Viljeljöinä Teemu Tikka ja Taneli Hylkilä ovat tottuneet myös ennakoimaan.

"Kaikkeen, kuten sääolosuhteisiin ei voi vaikuttaa, mutta muut asiat pyrimme pitämään omissa käsissä. Säilörehun korjuu ja sen onnistuminen vaatii oikean ajoituksen, hyvän kaluston ja toimivan tiimin. Lisäksi aikaikkuna korjuuaikana on sen verran ohut, että myös muutosten suhteen on pysyttävä hereillä."

Ketolan tilalla pidetään tarkoin huoli siitä, että hapolla säilötty rehu säilyy laakasiiloissa läpi vuoden tuoreena ja syöntikelpoisena.  Kuva: Anne Anttila

MTY Ketolan tilalla puhaltavat muutenkin hyvin suotuisat tuulet.

Yrittäjäkaksikko antaa pyörien pyöriä ja toiminnan kehittyä.

"Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu nuorkarjatilojen päivitys ja jos kaikki menee mallikkaasti, muutaman vuoden kuluttua Ketolan tilaan yhdistetään myös minun kotitila. Sukupolvenvaihdos on vielä suunnitteluasteella, mutta kun aika on kypsä, tilakokonaisuus siirretään saman lipun alle. Yhtiöittämistäkin on mietitty, mutta sen aika ei ole vielä”, Tikka luonnehtii.