
Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamat ongelmat ovat jo vuosia olleet suuria. Ratkaisuja vaikean tilanteen helpottamiseksi on pyritty löytämään hallinnon ja viranomaisten edustajien muodostamassa yhteistyöryhmässä. Työryhmän toimikausi päättyi elokuun lopussa.
Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esillä on ollut ns. hybridimalli kansallisen lainsäädännön muuttamiseksi. Mallissa valkoposkihanhi säilytettäisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuna lajina, mutta tiukasta suojelusta poikkeaminen siirrettäisiin metsästyslain nojalla ja Suomen riistakeskuksen päätöksellä tehtäväksi.
Hallitus hyväksyi 20.6.2024 lainsäädäntöohjelman vaalikaudeksi 2023–2027. Valkoposkihanhien osalta suunnitelma on tehty tämän hybridimallin pohjalta.
Hybridisuunnitelma ei kuitenkaan kelpaa kaikille hallituspuolueille, koska suunnitelma ei vastaa sitä, mistä aiemmin on keskusteltu ja mitä hallitusohjelmaan on kirjattu.
Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan ympäristöministeriö on lisäksi jättämässä eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön. Näin ollen asia ei tulisi etenemään työryhmän esittämässä muodossa.
Ympäristöministeriö aikoo ehdottaa vaihtoehtoisena ratkaisuna sitä, että valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin. Kompromissina ministeriö aikoo esittää, että viljelijäkorvaukset säilytetään nykyiseen tapaan ympäristöministeriön hallinnon puolella, jolloin korvaukset tulevat luonnonsuojelulain alaisuudesta. Tämä turvaisi jatkuvuuden viljelijäkorvausten maksatuksille.
Hallitus aikoo jatkaa sen ajamista, että molemmat lajit poistetaan EU:n lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Komission lintudirektiiviä koskevaan ohjeistukseen odotetaan syksyn myös erillistä tulkintaohjetta, jonka toivotaan yhdessä riistalajiksi siirtämisen ohella helpottavan ns. suojametsästystä, joka on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa suojametsästystä ei ole pidetty ongelmallisena EU:n lintudirektiivin kannalta.