
Tilakokojen kasvu on johtanut maatilojen tulipalojen vähenemiseen, arvioi erityisasiantuntija Kari Telaranta Suomen pelastusalan keskusjärjestö Spekistä.
Hänen mukaansa maatalousrakennusten tulipalot ovat olleet viimeisen 10 vuoden aikana laskussa.
”Kun tilakoko kasvaa ja samalla investoinnit, niin ison omaisuuden suojaamisessa ollaan tarkempia. Näkisin, että isommat yksiköt vähentävät tulipalojen määrää”, Telaranta sanoo.
Hän kertoi ajatuksiaan keskiviikkona MT Live -ohjelmassa. Telarantaa haastatteli Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Stina Haaso. Ohjelmassa käsiteltiin paloturvallisuutta kotona ja maatiloilla.
”Ensin pyritään pelastamaan ihmiset, eläimet ja omaisuus.” Kari Telaranta
Telarannan mukaan eri tuotantosuuntien tiloilla tulipaloriskit poikkeavat jonkin verran toisistaan.
Eläintiloja jos miettii, niin palot saavat usein alkunsa oheistiloista tai sähkölaitteista. Likaisuus ja pöly voivat lisätä paloriskiä, samoin eläimistä vapautuva metaani, jos ilmanvaihto ei toimi oikein.
”Jos tilat pääsevät likaantumaan ja vikaantumaan ja sitten esimerkiksi sähkölaite kuumenee, niin käsissä on herkästi tulipalo”, Telaranta summaa.
Yleensä palo saa alkunsa sähkö- tai lämmityslaitteista, tulitöistä ja inhimillisistä virheistä. Joskus palon syynä voi tosin olla salamakin.
Koneiden korjaamisen kanssa on hyvä olla varuillaan, etenkin jos korjaus vaatii tulitöitä. Tulityöt on syytä suunnitella hyvin. Puhtaudesta ja ilmanvaihdosta on pidettävä huolta paloturvallisuudenkin puolesta.
”Likaiset pinnat voivat lisätä tulipalon riskiä”, Telaranta sanoo.
Sähköllä lämmittämisen tulipaloriski on sitä suurempi, mitä enemmän virtaa lämmitys syö. Ison maatilan sähkölämmitykseen tarvitaan paljon virtaa. Telarannan mukaan se tarkoittaa lisääntynyttä tulipaloriskiä.
Maatilojen tulipalojen sammuttamisessa pätevät samat säännöt kuin muissakin rakennuspaloissa. Vesi on paras sammutuskeino, ja sitä hyödyntämällä palo pyritään eristämään vain joihinkin rakennuksen osiin.
”Ensin pyritään pelastamaan ihmiset, eläimet ja omaisuus”, Telaranta kertoo.
Kun palo on sammutettu, hyvinvointialueelta saa henkistä tukea tilanteeseen. Apua kannattaa pyytää, jos sitä ei ymmärretä erikseen tarjota, Telaranta muistuttaa.
”Joskus on mahdollista, että työturvallisuuden vuoksi ei yritetä pelastaa eläimiä palavasta rakennuksesta.” Kari Telaranta
Telarannan mukaan ennakolta voi vaikuttaa siihen, millaista tuhoa mahdollinen tulipalo aiheuttaa. Palo-osastoinnilla rakennuksesta saa paloturvallisemman jo rakennusvaiheessa.
Lisäksi tilalla pitää olla muun muassa riittävä määrä sammutuskalustoa ja voimassa oleva suunnitelma tulipalojen varalta.
”On hyvin tärkeää, että maatilalla on tulipalojen varalta pelastussuunnitelma. Täytyy esimerkiksi ennakkoon miettiä, miten eläimet saadaan hätätilanteessa ulos palavasta rakennuksesta”, Telaranta kertoo.
Esimerkiksi navetan palaessa eläinten käsittely on omistajan vastuulla. Paikalle tulleet pelastajat ovat tilanteessa kuitenkin apuna ja ottavat vastaan ohjeita, miten toimia.
Eläinten pelastamista harjoitellaan jonkin verran työn ja koulutuksen ohessa, mutta palomiehet eivät ole eläintenpidon ammattilaisia. Etenkin isojen eläinten pelastaminen palavasta rakennuksesta voi olla joissain tilanteissa liian vaarallista.
”Joskus on mahdollista, että työturvallisuuden vuoksi ei yritetä pelastaa eläimiä palavasta rakennuksesta”, Telaranta sanoo.
Telaranta kertoo olevansa huolissaan sopimuspalokuntalaisten vähenemisestä maaseudulla. Hänen mukaansa uusia vapaaehtoisia on hankalaa löytää.
”Toivoisin että jokainen kynnelle kykenevä harkitsisi oman kuntansa vapaapalokuntaan liittymistä. Jokaisen panosta tarvitaan”, Telaranta painottaa.