Keskustan Katainen ei lähettäisi Ukrainaan länsijoukkoja sodan laajentumisriskin vuoksi. Kuva: Jaana Kankaanpää
Elsi Katainen ja Ville Niinistö jyrähtivät Ukrainan tukemisesta – ”Nyt pitäisi olla tekojen aika”
Keskustan eurovaaliehdokas Elsi Katainen tarkistaisi kauppatapojen reiluuden viljelijöiden auttamiseksi, ja vihreiden Ville Niinistö uskoi hiilinielumarkkinoiden tuovan lisätuloja ruuantuottajille.Tilaajalle
Toisessa Tapio Nurmisen (keskellä) luotsaamassa MT Liven EU-vaalikeskustelussa keskustan Elsi Katainen (vasemmalla) ja vihreiden Ville Niinistö (oikealla) pääsivät vastaamaan maaseudun tärkeisiin vaaliteemoihin. Kuva: Jaana KankaanpääMT Liven toisessa EU-vaalikeskustelussa vieraana olivat keskustan Elsi Katainen ja vihreiden Ville Niinistö, jotka ovat molemmat istuvia europarlamentaarikkoja.
Vaalikeskustelun veti MT:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, joka haastaa neliosaisessa vaalikeskustelusarjassa maaseudun ja maakuntien asioiden sekä turvallisuuden kärkiehdokkailta.
Katainen ei lähettäisi länsisotilaita Ukrainaan, sillä se tekisi hänen arvionsa mukaan lännestä sodan osapuolen.
”Kyllä EU voisi auttaa vielä paljon enemmän Ukrainaa sekä taloudellisesti että sotamateriaalia lähettämällä. Esimerkiksi Ranska on antanut aivan liian vähän apua”, hän kritisoi ankarasti.
”Elämme käytännössä sota-ajan oloissa, vaikkemme olekaan itse sodassa.” Ville Niinistö
Kataisen mielestä EU:n julistukset ovat pääosin pelkästään teatteria, mihin yhtyi myös Niinistö.
”Nyt pitäisi olla tekojen aika, sillä elämme käytännössä sota-ajan oloissa, vaikkemme olekaan itse sodassa”, vihreiden eurovaaliehdokas summasi.
Niinistö ei kuitenkaan lähtisi poissulkemaan sotilaiden lähettämistä, sillä hänestä sotilasavun vaihtoehtojen etukäteisrajaus pelaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin pussiin.
”EU-maat eivät ole riittävästi tukeneet Ukrainaa eivätkä satsanneet omaan puolustukseen. Teollisuus kyllä lisäisi tuotantokapasiteettia, mikäli puolustustilauksia tulisi enemmän”, hän perusteli.
Nurmisen kysyessä Ukrainan lisätuen rahoitusmahdollisuuksia Katainen tyrmäsi yhteisvelan.
”Ei missään nimessä yhteisvelkaa. Koronarahat olivat jo yhteisvelkaa, joka osoittautui todella huonoksi ratkaisuksi”, hän tuumasi.
Niinistö tarttui Kataisen yhteisvelkakantaan kritisoiden, että rahoitusvaihtoehtojen poissulkeminen estää yhteisen päämäärän saavuttamisen.
”Ei missään nimessä yhteisvelkaa.” Elsi Katainen
”Olennaista on päämäärä eli tässä tapauksessa Ukrainan tukeminen, johon valitaan sopivimmat vaihtoehdot. Päästökauppa muiden EU:n rahoituskeinojen ohella pitäisi selvittää ensin, sitten vasta yhteisvelkaa”, Niinistö totesi.
Katainen ei näille keinoille lämminnyt, vaan ehdotti Ukrainalle rahaa olemassa olevista rahastoista niitä uudelleen jakamalla. Niinistö huomautti, että EU-budjetissa tulee olemaan muutenkin jo noin 20–30 prosentin kasvutarve tulevaisuudessa.
Vihreiden eurovaaliehdokkaan mielestä EU:n viljelijämielenosoituksissa ei ollut kyse vihreän siirtymän tavoitteista. Kuva: Jaana KankaanpääNurminen kysyi Niinistöltä EU:n laajoista viljelijöiden mielenilmauksista, joiden vihreiden eurovaaliehdokas ei kokenut olevan vihreän siirtymän syytä.
”Keskustan ja kokoomuksen euroryhmäthän ovat luoneet nykyisen tukijärjestelmän, joka on johtanut viljelijät tulokriisiin”, hän täräytti.
”Nykyiset hehtaaritulot menevät merkittävissä määrin suurtiloille. Kauppa puolestaan painaa nykytukien vuoksi maataloustuotteiden hinnat alas, sillä viljelijöiden palkan he katsovat tulevan valtiolta”, Niinistö lisäsi.
”Kauppa puolestaan painaa nykytukien takia maataloustuotteiden hinnat alas.” Ville Niinistö
Kataisen mielestä komission viljelijöille tekemissä myönnytyksissä oli kyseessä vain ”EPP:n vaalikikka”, sillä hänestä suomalaisten ruuantuottajien tilanne ei parantunut mitenkään.
”Tuet ovat jo nykyisin hyvin ympäristöehtoisia”, keskustan eurovaaliehdokas kommentoi tukien ympäristöpuolta.
Niinistö sen sijaan piti nykytukia ”pelkkänä toimien raksittamisena”, jonka lopputuloksia ei tarkastella mitenkään. Molemmat ehdokkaat olivat kuitenkin sitä mieltä, että maatalouden sääntely ei ota riittävästi huomioon kansallisia erityispiirteitä.
Niinistö näki kasviproteiinit myös omavaraisuuden kannalta tärkeinä. Kuvituskuva härkäpavusta. Kuva: Sanne KatainenViljelijöiden lisätulojen hankkimiseen Niinistöllä oli selvä toimenpidelista mielessään.
”Tilannetta auttaisi tukijärjestelmän uudistaminen, kilpailulainsäädännön tarkempi valvonta sekä EU:n ulkopuolella tuotetulle ruualle unionin vaatimustaso”, hän listasi.
Vihreiden eurovaaliehdokkaan mielestä Suomen ruokakaupassa on kartellimaisia piirteitä, minkä näkemyksen myös Katainen jakoi.
”Reilut kauppatavat tulisi ottaa uudestaan tarkasteluun EU-tasollakin.” Elsi Katainen
”Reilut kauppatavat tulisi ottaa uudestaan tarkasteluun EU-tasollakin”, hän jatkoi.
Niinistö uskoi, että aiemmin mainitsemansa hiilimarkkinan avulla viljelijät voisivat saada lisää tuloja hiiliviljelyn kautta. Hän korosti, että kasviproteiinien kehittäminen on myös omavaraisuuskysymys.
”EU mahdollistaisi aktiiviviljelijöiden määrittelyn ja heille tukien kohdentamista jo nykyisillä asetuksilla, mutta Suomessakaan tähän ei ole ryhdytty”, Katainen nosti vielä esille.
- Osaston luetuimmat
