Suomelle ruokaomavaraisuuden ylläpitäminen tärkeää, kun Ukrainan EU-jäsenyydestä neuvotellaan − ”Viime kädessä asiaa ajatellaan turvallisuuspolitiikan näkökulmasta”
Maatalousministeri Sari Essayah (kd.) ounastelee, että myös Ukrainan maatalouden painopiste voi kallistua kohti pienempiä perhetiloja.Tilaajalle
Maatalousministeri Sai Essayahin (kd.) mielestä eurooppalaisille viljelijöille pitäisi saada käyttöön samoja kasvinjalostusta nopeuttavia keinoja, joita muilla jo on. Kuva: Jarkko SirkiäEU:n maatalousministerit keskustelivat maanantaina Brysselissä Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutuksista unionin maatalouspolitiikkaan. Keskustelualoitteen teki Puola, jolle Venäjää vastaan sotivan naapurimaan jättimäinen maatalous on hankala haastaja.
Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan käytännössä kaikissa puheenvuoroissa korostettiin, miten tärkeätä on, että Ukrainalle annetaan poliittinen signaali jäsenyydestä.
”Mutta kyllä sekin tuli selväksi, että nimenomaan maatalous- ja aluepolitiikka on EU:ssa mietittävä uudelleen ja että sisäinen keskustelu tästä on syytä aloittaa”, hän muotoilee.
”Ukrainan peltopinta-ala on yhtä suuri kuin Ranskan ja Espanjan yhteensä. Siitä saa sen mittakaavan”, hän jatkaa.
EU:n jäsenmaista on varoitettu, että jättimäisen suuriin tiloihin perustuvan maatalousmaan jäsenyys tappaa pienet perinteiset perhetilat koko Euroopassa. Ukrainan maatilojen keskikoko on lähes 500 hehtaaria.
Essayah mukaan on tärkeätä, että Ukrainalle annetaan poliittinen signaali EU-jäsenyydestä.
Essayahin mielestä pitää nähdä myös kolikon toinen puoli.
”Pitää pohtia, miten Ukrainan maatalous mahdollisesti muuttuu. Onko siellä pääpaino jatkossa isoissa jättitiloissa vai nähdäänkö siellä jonkinlainen maanomistusreformi?”
Hän muistuttaa lisäksi, että Ukrainan maatalous on hyvin markkinaorientoinut.
Essayahin mukaan Suomen maatalouteen liittyvät reunaehdot Ukrainan mahdollisesti alkavissa jäsenyysneuvotteluissa ovat periaatteessa hyvin samanlaisia kuin muilla jäsenmailla.
”En näe, että tämä olisi meille yhtään sen vaikeampi ratkaisu kuin muille.”
”Oleellista on, että kaikkialla unionin alueella on mahdollisuus tuottaa ruokaa. Kun tätä ajatellaan, omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja viime kädessä turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, niin sieltä löytyvät ne meille tärkeät reunaehdot”, hän erittelee.
EU:n maatalousministerit yrittivät kokouksessaan myös edistää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamista ja uusien geeniteknologioiden käyttöönottoa maataloudessa.
Essayah ei usko, että EU-parlamentissa kaadettu komission esitys kasvinsuojeluaineiden käytön rajoittamisesta enää etenee nykyisen parlamentin ja komission kaudella. Aika yksinkertaisesti loppuu.
Komissio on ilmoittanut, ettei se enää tee korjauksia omaan esitykseensä eivätkä jäsenmaat saaneet maanantain kokouksessaan aikaan yleislinjausta, jonka pohjalta parlamentti olisi voinut ottaa asian uudelleen käsittelyyn.
Jos lainsäädäntö halutaan viedä läpi EU-myllystä ennen kesän vaaleja, pykälien pitäisi olla lopullisessa muodossaan viimeistään helmikuun alussa.
”Esityksessä on edelleen asioita, joista on vaikea löytää yhteistä näkemystä. Myös minä korostin Suomen kansallisia ongelmia, esimerkiksi urean käyttöä metsänhoidossa”, Essayah sanoo.
Geeniteknologian käyttöä määrittelevän lain kanssa oltiin hänen mukaansa lähempänä kompromissia.
”Muutamia suuria jäsenmaita ei saatu liikahtamaan niin, että hyvin kompromissin taakse olisi saatu riittävä enemmistö.”
”Itse korostin omassa puheenvuorossani, että eurooppalaisille viljelijöille pitäisi saada käyttöön samoja kasvinjalostusta nopeuttavia keinoja, joita muilla jo on”, Sari Essayah tähdentää.
- Osaston luetuimmat
