Syysviljat sopivat kurkkutilan rytmiin

Kolmentoista hehtaarin ruislohko odotteli puintia Perniön Ylönkylällä elokuun toisella viikolla. Jos sääennustukset pitivät paikkansa, on lohko nyt jo puitu.

Yrittäjät Juho ja Kalle Vainio viljelivät Lantmännin Ilmasto & Luonto -ruista lähes 50 hehtaarin alalla. Lajikkeena oli KWS Tayo.

”Talvella tässä oli jonkin verran jääkantta, mutta ruis selvisi talvesta silti hyvin. Kaikki ruislohkot eivät ole näin hyviä. Kesällä tuli jälkiversontaa, mikä näkyy selvästi kasvustoissa”, Juho kuvailee.

Kalle kävelee jonkin matkaa kasvuston sisään ja kerää käteensä jälkiversoissa kasvaneita lyhyitä tähkiä.

”Tähkissä on jonkin verran torajyviä. Aikaisemmin meillä ei ole ollut torajyväongelmaa.”

Muutkin eteläsuomalaiset viljelijät ovat huomanneet saman ilmiön. Menneen kesän sääolot ja kasvurytmi suosivat torajyvien kehittymistä.

Skotlannin Maatalouden vajaan 160 hehtaarin pelloilla kasvoi rukiin lisäksi syysvehnää 45 hehtaarilla ja syysruisvehnää 11 hehtaarilla. Ruisvehnä puitiin jo elokuun ensimmäisinä päivinä. Keväällä kylvettäviä kasveja olivat tänä vuonna herne ja sokerijuurikas.

”Päätuotantosuuntamme on avomaankurkun viljely. Se vaatii paljon työpanosta keväällä ja alkukesällä, joten kevätviljojen kylvöt sopivat huonosti ohjelmaamme”, Juho sanoo.

Perniössä on ollut perinteiseen tapaan kuiva kasvukausi. Tilalla on kastelulaitteet, mutta toistaiseksi pumpun kapasiteetti kuluu kokonaan kurkun tihkukasteluun.

Lantmännen Agro on tarjonnut aktiivisesti sopimusviljelijöilleen Ilmasto & Luonto -rukiin viljelysopimuksia. Sopimuksiin on tartuttukin hyvin, sillä erikoisrukiille maksetaan hintalisä. Ympäristöystävällistä ruista on tänä vuonna kasvanut noin 3 000 hehtaarilla.

Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Tapio Lahti esitteli kesäkuussa Suomalaiselle Maaseudulle Hauhon Hahkialan koetilalla olevia syysviljojen lajikekokeita. Hän kannustaa harkitsemaan syyskasvien kylvöä vielä tälle syksylle.

”Pellon rakenteelle ja hiilen sidonnalle on sitä parempi, mitä enemmän lohkolla on vihreitä viikkoja. Syysviljojen kylvöille ehtii vielä hyvin. Rukiin optimikylvöaika on elokuun viimeinen viikko. Mitä vahvemmaksi kasvuston saa syksyllä, sitä parempi se on myös keväällä.”

Lahden mukaan hyviä ruislajikkeita löytyy sekä hybridi- että populaatiopuolelta. Lantmännenilla ei ole ainakaan toistaiseksi vaatimuksia Ilmasto & Luonto -rukiin lajikkeiden osalta. Osa ruisleipureista pitää populaatiolajikkeiden leipoutumisominaisuuksia hybridilajikkeita parempina.

Jälkiversoihin muodostuneet tähkät ja jyvät jäävät pieniksi ja hankaloittavat puintiajan valintaa. Kasvustoon on tullut myös poikkeuksellisen paljon torajyviä. Kuva: Markku Pulkkinen

Koetilan ruuduilla huojuvat komeasti myös ruisvehnäkasvustot.

”Aloimme viime vuonna tehdä ruisvehnäsopimuksia rehuteollisuuteen. Ruisvehnää on kasvanut 10 000 hehtaarilla. Ruisvehnä on erinomainen syyskasvivaihtoehto. Sato on hyvä ja puimaan voi päästä jopa ennen ruista.”

Skotlannin Maataloudessa oltiin tänä vuonna hieman pettyneitä Stelvio-syysruisvehnän satoon, joka jäi hyvännäköisestä kasvustosta huolimatta reiluun 5 000 kiloon hehtaarilta.

Tapio Lahti rohkaisee syyskasvien viljelyyn. ”Syyskasveilla saadaan peitottua tyypillistä alkukesän kuivuutta. Rukiin kylvöön ehtii vielä.” Kuva: Markku Pulkkinen

Syysohran viljelyvarmuudesta Lahti on vielä epäileväinen. Totaalisia talvitappioita tulee liian usein. Nytkin syysohran lajikekokeiden ruudut ovat melko tyhjät.

Vainion veljekset eivät olleet vielä elokuun alussa päättäneet, mitä syyskasveja he kylvävät. Ilmasto & Luonto -ruista on ollut kasvamassa kahtena vuonna. Sen viljely on kuitenkin nyt hieman epävarmaa, kun sopimusehtoja oltiin elokuussa muuttamassa. Syysvehnää on pelloille ainakin tulossa.

Syysviljojen muokkaustapa valitaan tilalla tarpeen ja esikasvin mukaan. Käytössä ovat kyntö, lautasmuokkaus ja kultivointi. Kylvö tapahtuu aina jollakin tavalla muokattuun maahan.