Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu kertoo, että näytteenottovälin ansiosta voidaan olla varmoja, että tautirypäkseen liittyvät tapaukset on nyt löydetty. Arkistokuva. Kuva: Pekka Lähteenmäki
Salmonellaa löytyi broileritilolta, tartuntaketju osin selvillä
Mallikkaasti toimivan valvonnan ansiosta bakteeria ei nytkään päätynyt elintarvikeketjuun.Tilaajalle
Salmonella näkyy vasemmanpuoleisessa näytteessä vaaleampana sävynä. Arkistokuva Kuva: PROKUVATEläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta kertoo, että siipikarjatilat, joilta valvonnassa löytyi salmonellabakteeria, olivat broileritiloja.
”Salmonella päätyi näille tiloille niin ikään länsisuomalaiselta emotilalta, eli broileritiloille lähteneiden untuvikkojen mukana.”
Kiviruusun mukaan emoparvet tutkitaan salmonellavalvontaohjelman mukaisesti kahden viikon välein, joten tartunnan mahdollisuudet on saatu haarukoitua tarkasti.
Se, mistä salmonella on päätynyt emotilalle, on toistaiseksi pimennossa.
”Asia ei ole ainakaan minulla tiedossa, mutta sitä pyritään selvittämään. Ihan vastaavaa salmonellaa ei ole löytynyt tietääkseni muualta Suomesta. Emoparvet tutkitaan monta kertaa jo ennen muninnan alkamista ja tosiaan kahden viikon välein munintakaudella, joten kovin kauaa kyseinen tartunta ei ole voinut parvessa olla”, Kiviruusu kertoo.
Tilat, joilla salmonellatartunta on havaittu, joutuvat lopettamaan eläimet, joista positiivinen näyte on saatu sekä desinfioimaan tilat.
”Parvet tutkitaan niin sanotulla tossutestillä, eli kävelemällä lattialla näytteenottotestitossut jalassa.”
Kiviruusu kertoo, että valtio ei korvaa tiloille tartunnoista aiheutuvia kustannuksia.
”Salmonellavalvontamme on jälleen osoittanut toimivansa. Kansanterveyttä ja kansantaloutta palveleva järjestelmä ei ole halpa elinkeinolle. Yksittäisille tiloille salmonellatartunta ja saneeraustoimet ovat raskaita niin taloudellisesti kuin henkisestikin”, summaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.
Lehtilä muistuttaa, että salmonella on yleinen bakteeri, jota esiintyy luonnossa runsaasti muun muassa jyrsijöissä ja linnuissa.
”Suomessa tiukan valvonnan ansiosta on pystytty torjumaan humaanitapaukset, jotka ovat yleisiä ulkomailla. Siipikarja ei välttämättä oirehdi lainkaan salmonellan vuoksi, mutta ihmisille se on vaarallinen”, hän muistuttaa.
Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä muistuttaa salmonellan olevan yleinen bakteeri, josta tuskin koskaan päästään eroon. Arkistokuva Kuva: Sanne KatainenLehtilä kertoo, ettei suomalainen siipikarjatuote ole ollut ihmisten salmonellatapausten lähteenä vuosiin. Yleisimmin tartunnat ovat peräisin ulkomaan reissuista tai tuontielintarvikkeista.
”Asia on tälläkin perusteella Suomessa hyvin hanskassa. Bakteerista tuskin koskaan päästään eroon; joka vuosi ilmenee muutamia tapauksia.”
Valvontajärjestelmän tarkoitus on taata suomalaisten elintarvikkeiden turvallisuus.
”Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, taustalla tehdään paljon tärkeää työtä. Tilanteet hoidetaan viranomaisohjauksessa. Suomalainen alkutuottaja saa todella taputtaa itseään olkapäälle sen johdosta, kuinka hyvin asian kanssa pärjäämme.”
- Osaston luetuimmat
