

”Ennen niityn perustamista olisi hyvä tunnistaa kasvupaikka. Millainen maaperä on? Onko kyseessä vanha peltomaa? Onko maa kostea vai kuiva, aurinkoinen vai varjoisa? Mitä alueella kasvaa nyt?”, Suomen Niittysiemen oy:n yrittäjä Kristina Luhtala kertoo niityn perustamisen vaiheista.
Niittysiemen on yksi harvoista yrityksistä, joka kerää ja myy kotimaisia niittykukkien siemeniä. Asiakaskunta koostuu viherrakentajista, maisemasuunnittelijoista, kunnista, kaupungeista ja yksityishenkilöistä.
”Ennen niityn perustamista olisi hyvä tunnistaa kasvupaikka. Millainen maaperä on? Onko kyseessä vanha peltomaa? Onko maa kostea vai kuiva, aurinkoinen vai varjoisa? Mitä alueella kasvaa nyt?”
Monimuotoisuudesta on alettu keskustella puutarhoissa, ja kotimaisten kukkasiementen kysyntä on kasvanut. Monenlaisten niittyjen perustaminen, kerroksellisuus ja ympärivuotiset kasvit ovat alkaneet kiinnostaa kuluttajia.
Niittysiemenen ydinosaamista on kotimaisten luonnonkukkien siementen kerääminen, siementuotannon kehittäminen sekä niittyjen perustaminen ja ennallistaminen. Tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja taistella vieraslajien leviämistä vastaan.
Varsinais-Suomen Koskella toimiva yritys ylläpitää vajaan 300 suomalaisen niittykasvin siemenpankkia.
Valikoimaan kuuluu yksittäisten niittykukkien siementen lisäksi erilaisille kasvualustoille sopivia siemensekoituksia.
Perustettu niitty ei koskaan ole täysin hoitovapaa, vaan se niitetään vähintään kerran kasvukauden päätyttyä.
Monivuotisten niittyseosten kylvö kannattaa ajoittaa kevääseen tai syksyyn. Monivuotiset kasvit kukkivat kunnolla vasta muutaman vuoden päästä, minkä takia sekaan kannattaa kylvää suojaheinää ja yksivuotisten kasvien siemeniä.
Perustettu niitty ei koskaan ole täysin hoitovapaa, vaan se niitetään vähintään kerran kasvukauden päätyttyä. Paras tulos saadaan, kun niittojäte kerätään pois niiton jälkeen, jotta kasvualusta ei rehevöidy. Aluksi myös rikkakasveja tulisi poistaa, koska vahvat rikat vievät tilaa niittykasveilta.
Kotimaiset siemenet ovat moninkertaisesti ulkomaisia kalliimpia.
Kotimaista siemenmarkkinaa ei valvota, ja ulkomaisten siemenseoksien mukana Suomeen on rantautunut esimerkiksi rikkakananhirssiä, joka on maailmanlaajuisesti yksi haitallisimmista rikkakasveista peltoviljelylle.
Niittysiemenellä on parisenkymmentä yhteistyöviljelijää, joiden kanssa tuotantoa kasvatetaan. Käsin keruun rinnalla tehdään koneellista kylvöä ja korjuuta.

Niittysiemenellä on sopimuskerääjiä ympäri Suomea. Lisää toivotaan. Kuka tahansa voi ryhtyä keräämään niittykukkien siemeniä.
Yhtiö järjestää kesän aikana koulutuksia, joissa käydään läpi perusperiaatteet siementen keräämiseen. Kerääjille maksetaan painon mukaan korvaus puhtaista siemenistä.
Työssä noudatetaan eettisen keräämisen ohjenuoraa: Kasvien siemenet kerätään kukinnan jälkeen kasville lajiluontaisista paikoista. Samasta populaatiosta kerätään enintään 20 prosenttia, ja samasta kasvista ei kerätä kaikkea. Rauhoitettuja lajeja ei kerätä.
Kerääjät ottavat kasvupaikasta ennen keruuta kuvan, jotta kasvilaji voidaan varmistaa myös jälkikäteen. Kerääjät merkitsevät ylös keruupaikan osoitteen tai GPS-koordinaatit.
Siemenet lähetetään Niittysiemenelle Koskelle, jossa ne tarkastetaan, puhdistetaan, punnitaan, ja niillä tehdään idätyskokeita.
Samoja niittykukkien siemeniä voidaan tällä hetkellä kerätä ja käyttää ympäri Suomea. Viime vuonna alkaneessa Luokas-hankkeessa Suomeen on tarkoitus luoda erilaisia vyöhykkeitä, joiden sisällä luonnonkasveja saa siirtää.