Viljelijöiden arki nivoutuu geopoliittisiin kysymyksiin – vihreä siirtymä toisi uusia mahdollisuuksia etenkin maaseudulle

Viljelijät ovat nyt osana kansainvälistä politiikkaa.

”Maatalouspolitiikka ja viljelijöiden päivittäinen arki nivoutuu geopoliittisiin kysymyksiin”, sanoo johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Maataloustuotteiden tullivapaus Ukrainasta on polkenut eurooppalaisten viljelijöiden tuloja ja sodan takia maatalouden kustannukset ovat nousseet. Muun muassa ne ovat olleet syitä viljelijöiden mielenosoituksille Euroopassa.

Hakala sanoo, että olisi tärkeää miettiä miten alue- ja maatalouspolitiikalla voidaan vähentää viljelijöiden tyytymättömyyttä.

Hän puhui Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta käsittelevässä webinaarissa viime viikolla.

Toisaalta kriisit tuovat usein uusia mahdollisuuksia. Lisäksi Euroopassa on noussut uudet omavaraisuustavoitteet, jotka koskevat myös maataloutta.

”Geopolitiikka, huoltovarmuus ja omavaraisuus, luovat uuden pohjan vihreän siirtymän hyväksyttävyydelle ja paikallisille biokiertotalouden ratkaisuille”, sanoi tutkimuspäällikkö Mikko Weckroth Lukesta.

Biotalous luo mahdollisuuksia Suomen ja EU:n paikallaan junnaaville talouksille, totesi tutkimusohjelmajohtaja Johanna Kohl Lukesta.

Nämä kasvun ja uuden liiketoiminnan mahdollisuudet ovat etenkin maaseudulla.

Vihreään siirtymään liittyviä investointiaikeita on tällä hetkellä runsaasti eri puolille Suomea, kertoi johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).

Kustannusten nousu on kuitenkin hidastanut aikeiden toteutumista. EK toivoo hankkeiden luvitukseen sujuvuutta.

Elinkeinoelämä toivoo tuulivoimaa myös Itä-Suomeen, koska silloin tuulivoiman saatavuus olisi ajallisesti jonkin verran nykyistä tasaisempaa.

EK luottaa, että vihreällä siirtymällä saadaan yhtä aikaa vähennettyä päästöjä sekä parannettua Euroopan kilpailukykyä.