Eteläisessä Suomessa ruis on jo puitu. Kuva: Sanne Katainen
Myrkylliset torajyvät piinaavat rukiin viljelijöitä tänä vuonna – ostajat vakuuttavat, ettei tuonnille silti ole tarvetta
Torajyviä sisältävälle viljalle on heikosti vaihtoehtoista käyttöä, mikäli elintarvikkeille asetetut rajat ylittyvät.Tilaajalle
Torajyvät erottuvat tummina rukiin tähkästä. Kuva: Pixabay”Torajyvää runsaasti sisältäviä eriä on tänä vuonna esiintynyt kohtuullisen paljon”, kertoo viljanhankintajohtaja Tero Hirvi ruista ostavalta Fazer Myllyltä.
Hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta vahvistaa saman asian.
”Valitettavasti useissa erissä on vähän torajyvää. Muuten rukiin laatu on tänä vuonna ollut priimaa”, Oravuo sanoo.
Hirvi mainitsee, että pääosassa ennakkonäytteistä ja kuormista ei ole kuitenkaan ollut torajyviä ollenkaan tai niitä on ollut enintään 0,02 prosentin verran. EU-asetuksen raja torajyville on rukiilla juurikin kyseinen 0,02 prosenttia myllyn puhdistusjakson jälkeen.
Sekä jyville että tuotteille on asetettu raja-arvoja. Torajyvien lisäksi torajyvätoksiineille eli ergotalkaloideille on raja, joka ohjaa myös sitä, kuinka paljon torajyväpitoisuudessa voidaan joustaa. Vaikka torajyväpahkat saisi erästä poistettua, erä voi olla kontaminoitunut ergotalkaloideilla.
”Rukiin tuonnille ei ole torajyvätilanteesta huolimatta tarvetta”, toteavat niin Hirvi kuin Oravuokin.
Torajyvä
”Olemme mitanneet, että saamme kaikki torajyvät pois myllyn puhdistusjaksossa, vaikka erän pitoisuus olisi hieman sitä suurempi. Haluamme luonnollisesti ne kaikki saada poistettua”, Hirvi kertoo.
Myllyn puhdistusjaksossa lähtee tällöin kuitenkin samalla runsaasti kelvollisia jyviä poistoon.
”Näin ollen, mikäli torajyvää on yli 0,02 prosenttia ja erä otetaan vastaan, käytössä on vähennystaulukko torajyväpitoisuuden perusteella. Tällaisia eriä on nyt ollut kohtuullisen paljon”, hän avaa.
Oravuo kertoo, että Raision vastaanottoraja menee 0,05 prosentin torajyväpitoisuudessa. Vastaanottoraja on ylittynyt Raisiolla 10–15 prosentilla toimitetuista esinäytteistä.
”Kun ongelmaa on nyt laajasti, toivoisin viljelijöiden toimittavan ennakkonäytteet, jotta kuormia ei tarvitsisi käännyttää pihasta. Tänä vuonna niin on käynyt muutaman kerran”, Oravuo sanoo.
Fazerilla kaikki sopimusviljelijöiden rukiin ennakkonäytteet analysoidaan.
”Se on tärkeää erityisesti silloin, jos viljelijä on havainnut ruiserässään torajyvää”, Hirvi kertoo.
Tällä tavoin viljelijä voi päättää, yrittääkö lajitella erän ennen toimitusta.
”Oikein korkeiden pitoisuuksien erät täytyy viljelijän lajitella joka tapauksessa. Näitä erittäin korkeita on ollut varsin vähän”, hän jatkaa.
Ennakkonäytteen torajyväpitoisuuden perusteella toimitus saadaan sovittua sopivaan paikkaan.
”Fazer Myllyllä on rukiin vastaanottoa useilla varastoilla puintiaikana. Siilojaotteluun on kuitenkin heikosti mahdollisuuksia, joten torajyväisimmät erät otamme vastaan vain Turenkiin.”
Oravuo kertoo olevansa huolissaan, kuinka torajyvätilanne vaikuttaa rukiin viljelyn kiinnostavuuteen.
”Rukiille on vaikeaa löytää muuta käyttöä, jos se ei kelpaa elintarvikkeeksi. Torajyviä sisältävää rehua ei voida syöttää esimerkiksi sioille, jotka ovat herkkiä alkaloideille.”
Kasvukauden olosuhteet ratkaisevat, kuinka paljon torajyviä ilmenee.
”Esimerkiksi heikko talvehtiminen voi harventaa kasvustoja tai pölytysajan sää ei aina ole optimaalinen heikentäen pölytystä. Tämä johtaa torajyväriskiin”, Hirvi sanoo.
Oravuo kertoo, että tämän vuoden ongelma johtuu kasvustojen kehnosta talvehtimisesta ja kukinnan pitkittymisestä, jolloin sieni pääsi sisään kukintoihin.
Torajyväpitoisuuteen voi vaikuttaa lajikevalinnoilla sekä viljelyteknisillä keinoilla. Mikäli kasvustoa tallataan esimerkiksi ruiskutusurien reunoilla, tallattuihin kohtiin usein muodostuu torajyvää.
”Myöskään torajyväisimpiä kohtia lohkosta ei kannata puida pääsadon sekaan”, Hirvi huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
