Euroopan luomumarkkinoilla iso murros – halpaketjut jyräävät, tuottaja häviää

Luomumarkkinoiden lihavat kasvuvuodet ovat suurissa EU-maissa auttamatta ohi. Kuluttajat ostavat kyllä luomua, mutta yhä enemmän vain halpaa sellaista.

Euroopan suurimmilla luomumarkkinoilla Saksassa jättimäiset halpahalliketjut ovat vastanneet inflaation kuristamien kuluttajien huutoon. Aldi ja Lidl tarjoavat luomuruokaa hinnoilla, jotka ajavat sekä luomuun erikoistunutta vähittäiskauppaa että viljelijöitä ahdinkoon.

Tuottajien etujärjestöjen mukaan halpahallien luomutuotteet täyttävät vain ”pääosin” viralliset kriteerit. Osin juuri siksi tuotteiden hinnat pystytään suurien volyymien ketjuissa pitämään matalina.

”Luomun merkitys asiakkaille ei ole vähentynyt”, GfK-markkinatutkimuslaitoksen vähittäiskauppa-asiantuntija Robert Kecskes analysoi Handelsblatt-talouslehdessä.

”Elintarvikkeiden kanssa ollaan edelleen hyvin tietoisia ja ylipäätään pyritään tekemään kestäviä ostopäätöksiä, mutta rahaa ei haluta enää käyttää yhtä paljon”, Kecskes erittelee.

Viime vuonna luomumarkettien liikevaihto laski Saksassa 18 prosenttia. Samaan aikaan Aldin, Lidlin ja muiden halpahalliketjujen luomuliikevaihto kasvoi 11 prosenttia.

Monet luomumarkettiketjut ovat jo joutuneet joko lopettamaan tai kamppailevat vararikon partaalla. Vuonna 1997 perustettu Basic-ketju, yksi Saksan luomubuumin pioneereista, oli vähällä kaatua kunnes 300 liikkeen Tegut-ketju, joka kuuluu sveitsiläiseen Migros-osuuskuntaan, ilmoitti ostavansa Basicin 20 myymälää.

Saksan luomuvähittäiskaupan kaksi suurinta ketjua, Denns ja Alnatura, porskuttavat kuitenkin edelleen. Ne ovat ottaneet oppia halpahalleilta ja leikanneet kustannuksia lisäämällä omien tuotemerkkien määrää valikoimissa.

Koko luomumarkkinan liikevaihto laski Saksassa viime vuonna vajaat neljä prosenttia. Luomun osuus koko elintarvikemarkkinasta on noin seitsemän prosenttia.

Luomuun viime vuosikymmenten buumin aikana siirtyneille maataloustuottajille tuore kehityskulku on myrkkyä. Halpahallit maksavat elintarviketeollisuudelle ja meijereille selvästi huonompia hintoja kuin erikoisliikkeet. Se näkyy tuottajien kukkaroissa.

Tuottajajärjestöjen mukaan saksalaisen maitotilallisten kannattaa palata tavanomaiseen tuotantoon, vaikka luomuraakamaitolitrasta saa 11 senttiä enemmän kuin tavanomaisesta. Luomun tuotantokustannukset ovat useita kymmeniä prosentteja korkeampia.

Thünen-tutkimuslaitos arvioi keväällä, kun luomuraakamaidon litrahinta oli Saksassa noin 60 senttiä, että tuottajalle pitäisi maksaa 73 senttiä litralta, jos kustannukset haluttaisiin kattaa.

Luomumarkkina yskii myös muissa EU-maissa. Ranskassa viime vuosikymmenen alussa käynnistynyt kova kasvu on johtanut ylituotantoon. Kysyntää nopeasti leikannut inflaatio on kärjistänyt ongelmaa. Agence Bion mukaan Ranskan luomumarkkina kääntyi kutistuvalle uralle jo vuonna 2021 ja laskukierre näyttää nyt kiihtyvän.

Itävallassa 1450 luomutilaa siirtyi viime vuonna tavanomaiseen tuotantoon. Saksan maataloustuottajien keskusjärjestö DBV julkaisi kesäkuussa kyselyn, jonka mukaan enää vain alle kymmenen prosenttia tuottajista harkitsee vakavasti luomuun siirtymistä. Vuosi sitten luomuloikkaa tosissaan pohtivia oli vielä 20 prosenttia.

Luomutoimijat peräänkuuluttavat sekä Saksassa että Ranskassa valtiolta nopeita toimia, jotta markkinan näivettyminen saadaan pysäytettyä.

Saksassa tuottaja- ja ympäristöjärjestöt ajavat luomutuotteiden liikevaihtoveron laskemista nollaan ja vaativat, että julkisten ruokaloiden tarjonnasta 50 prosenttia pitäisi olla luomua. Ranskassa Forebio-etujärjestö on laskenut, että pelkästään maidon, sianlihan, hedelmien ja vihannesten luomutuottajat tarvitsisivat kipeästi vähintään 150 miljoonan euron elvystysohjelman.

Arvolisäveron alennusta on Saksassa perusteltu sillä, että luomua ostavat kuluttajat suojelevat ilmastoa ja ympäristöä. Siksi heitä pitäisi palkita edullisemmilla hinnoilla. Euroopan suurimpiin luomumeijereihin kuuluva saksalainen Scheitz maksaa jo raakamaidosta parempaa hintaa hiilidioksidipäästöjä leikanneille tuottajille.

Münchenin pohjoispuolella sijaitsevan Weihenstephanin maatalouskorkeakoulun professori Kurt-Jürgen Hülsbergen on kymmenen vuotta kestäneen tutkimusohjelman pohjalta laskenut, että ympäristö-, ilmasto-, maaperä- ja vesistöhaittoja vähentävä luomutuottaja säästää yhteiskunnan kustannuksia 750 euroa hehtaarilta.