Pohditko aurinkopaneeleita maatilallesi? Ota nämä seikat huomioon

Korkea sähkön hinta vauhdittaa maatilojen siirtymistä aurinkoenergian käyttöön.

Aurinkosähköjärjestelmää hankittaessa on syytä olla tarkkana, sillä markkinoiden ylikuumentumisen takia myös ammattitaidoton kotimyynti on aktivoitunut.

Turku Energian tuotepäällikkö Jari Hallivuori korostaa, että maatiloille asennettavissa järjestelmissä on lukuisia huomioitavia seikkoja, joten jo alkuvaiheessa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen.

"Hankinta tehdään lähtökohtaisesti kolmeksikymmeneksi vuodeksi, joten heti alkuun on syytä huomioida kannattavuus ja miettiä sitä kautta investoinnin suuruusluokka. Laitteiden laadusta ei kannata tinkiä. Luotettava laitetoimittaja ja pitkät takuut ovat jatkuvuuden perusta, sillä maatiloille hankittavien järjestelmien hintalappu on keskimäärin 40 000 euroa”, Hallivuori tietää kertoa.

Järjestelmien hinnat ovat Hallivuoren mukaan kuitenkin noususuunnassa.

"Alumiini ja lasi ovat kallistuneet, joten tämä näkyy noin 15 prosentin hinnan nousuna.”

Hän sanoo aurinkopaneelien kysynnän olevan tällä hetkellä ennätysvilkasta.

"Markkinat vetävät hyvin, mutta ylikuumentunut tilanne on tuonut mukanaan harmillisia lieveilmiöitä. Toimitusajat ovat hyvin pitkiä. Tilanne on tuotteesta riippuen huono tai jopa surkea. Esimerkiksi invertterin kohdalla puhutaan jopa vuoden toimitusajasta.”

Paneeleissa on eroja, ja tähän Hallivuori neuvoo kiinnittämään huomiota.

"Paneelit tulevat pääsääntöisesti Aasiasta, joten esimerkiksi kestävyyden osalta kannattaa olla tarkkana. Sekä paneelit etttä niiden alla olevat kiinnitystelineet ovat ratkaisevassa osassa siinä, miten ne kestävät Suomen olosuhteet ja ennen kaikkea talven lumikuormat.”

Aurinkopaneelien asennus on asia, johon ProAgria Oulun yritys- ja energia-asiantuntija Hannu Kokkoniemi kehottaa kiinnittämään huomiota.

"Paneelien osalta on kahdentyppisiä asennuksia, katto- tai maatelineasennus. Kattoasennuksissa pitää ensisijaisesti kiinnittää huomiota katon kuntoon. Jos tilanne niin vaatii, ennen asennusta on syytä suorittaa kattoremontti. Myös katon kantavuus kannattaa mitoittaa.”

Katolle tulevien paneelien paras ilmansuunta on Kokkoniemen mukaan kohtisuoraan etelään. Paneeleilla ei saa olla varjostusta.

"Paneelien kaltevuudella on merkitystä. Kokemuksen mukaan 43–45 asteen kulma on paras. Paneelien suurinta tuotantoa tavoiteltaessa ilmansuunta on kuitenkin ratkaisevin tekijä. Tällöin hyötysuhde on paras mahdollinen ja antaa suurimman kilowattituntikertymän vuodessa”, Kokkoniemi kertoo.

Jos kattolape ei mahdollista eteläistä ilmansuuntaa, vaihtoehtona on hintaluokaltaan hieman kalliimpi maatelineasennus.

"Katolle tulevan asennuksen hinta on noin 900–950 euroa per kilowatti ja maatelineen osalta vastaavasti 1 100–1 300 euroa per kilowatti. Maatiloilla hankintaan saa 40 prosentin investointiavustuksen.”

ELY-keskuksen rahoitustuki on Kokkoniemen mukaan tippunut 1 100 eurosta 850 euroon per rakennettu kilowatti.

Maatelineasennukset ovat kasvattamassa suosiotaan ja siihen löytyy Kokkoniemen mukaan järkiperusteet.

"Hyödyt ovat moninaiset. Maasta käsin paneelit on helpompi huoltaa, pitää puhtaana, ja myös lumi vapautuu niistä nopeammin kuin katolta. Puhtaat paneelit pidentävät vuosittaista tuotantojaksoa.”

Vaikka maatelineasennus on lähtökohtaisesti kalliimpi ratkaisu, Kokkoniemen mukaan kevennystä loppulaskuun saadaan vanhoista sähköpylväistä.

"Pylväät ovat kyllästettyä puuta ja kotinikkarin käsissä niistä syntyy kätevästi ja ennen kaikkea edullisesti maatelineiden perusrunkoja.”

Jykevän runkorakennelman ohella Kokkoniemi kehoittaa kiinnittämään huomiota myös katolle asennettavien paneeleiden tukevuuteen.

"Reunojen tulee olla tuettuja, jotta ne kestävät paremmin muun muassa katolle kertynyttä lumikuormaa.”

Asiantuntijana Kokkoniemi suosittelee, että tilan käyttöön hankitaan aina mahdollisimman suuritehoinen panelisto.

"Tässä yhteydessä jopa sulakekoon suurentaminen kannattaa.”

Aurinkosähkömarkkinoiden kuumentuminen näkyy Kokkoniemen toiminta-alueella.

"Järjestelmien toimitusajat ovat Pohjois-Pohjanmaalla ProAgrian Oulun toimialueellakin 3–4 kuukautta. Kovan kysynnän vuoksi jopa tarjouksia on vaikea saada.”

Tiedossa on toinenkin ongelma.

”Paneeleiden osalta ohjelmakauden viimeinen investointitukijakso päättyy lokakuun puolessa välissä ja ELY-keskus vaatii, että hakemukset tehdäään täydellisinä. Hakemuksia on paljon ja pelkona on, että seuraava haku on aikaisintaan vuoden päästä.”

Tämä uhkaa pysäyttää rahoitustoiminnan ja sitä kautta hankinnat. 40 prosentin avustus on antanut liimapintaa hankintoihin ja pitänyt takaisinmaksuajat järkevinä.

”Jatkoa ajatellen rahoittajan taholta tarvitaan nyt järkipäätöksiä ja joustoa. Katkoksesta ei saa tulla liian pitkä.”