Positiivisia merkkejä on ilmassa, kun sekä energian että lannoitteiden hinnat ovat alkuvuonna olleet laskussa, tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.
Epävarmuustekijöitä on kuitenkin niin paljon, ettei hän vielä tässä vaiheessa lähde tekemään minkäänlaista maatalouden yrittäjätulo- tai kannattavuusennustetta.
Joitakin kustannuseriä ja niiden vaikutusta hän kuitenkin suostuu haarukoimaan, vaikka korostaa, että kaikki voi vuoden mittaan muuttua.
Tauriainen työskentelee maa- ja puutarhatalouden talousennusteiden parissa. Niiden aineistona käytetään satojen kannattavuuskirjanpitoyrityksen tilinpäätöksiä, joista lasketaan painotetut keskiarvot kuvaamaan noin 31 000 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskimääräisiä tuloksia.
Energiakustannus eli sähkön ja polttoaineiden hinta oli viime vuonna keskimäärin 19 000 euroa tilaa kohti.
Tauriainen on seurannut tarkkaan raakaöljyn hintakehitysennusteita. Hän toteaa, että viime syksystä alkaen ne ovat lähes aina olleet turhan optimistisia. Hinta on kyllä laskenut, muttei niin paljon kuin kulloinkin on ennakoitu.
Sota Ukrainassa jatkuu. Siitä ja monesta muusta tekijästä johtuen raakaöljyn hinta voi loppuvuodesta olla aivan eri tasolla kuin tällä hetkellä, Tauriainen toteaa.
”Mutta jos oletetaan, että tämänhetkiset ennusteet vähänkään pitävät paikkansa, polttoaineiden hinta jää keskimäärin alemmas kuin viime vuonna.”
Sama epävarmuus koskee sähkön hintaa.
Tällä hetkellä laskevia tekijöitä ovat maakaasun hinnanlasku, normaalia leudompi talvi ja tuulivoiman runsas tarjonta.
Toiseen suuntaan vaikuttaa Olkiluoto kolmosen viivästymisen. Lisäksi pakkasia voi vielä keväällä olla edessä ja ensi talven alku saattaa olla kylmä. Kylmyys nostaa kulutusta ja hintaa.
”Meillä ei ole mitään käsitystä todellisesta sähkön hinnasta kesän jälkeen. Futuurit kuitenkin näyttävät siltä, että tämän vuoden hintataso olisi alempi kuin viime vuonna.”
Jos arvioidaan, että energian hinta jää 20 prosenttia viimevuotista alemmas, keskimääräisen tilan energialasku alenee viime vuoden 19 000 eurosta 15 000 euroon.
Erityisen energiaintensiivisissä tuotantomuodoissa, kuten kasvihuoneyrityksissä, säästetty summa voi olla merkittävä.
Lannoitteiden hinnalla on suuri merkitys erityisesti kasvinviljelytiloilla.
Tauriainen toteaa, että tämän kasvukauden lannoitekustannusta on vielä vaikea arvioida tarkasti. Osa viljelijöistä on hankkinut lannoitteet normaaliin tapaan jo syksyllä, osa on minimoinut hankinnat ja osa odottaa vielä kevääseen.
Markkinajohtaja on muuttanut hintoja tänä vuonna jo kahteen kertaan.
Talousennusteessa lannoitekustannukseen vaikuttava hintamuutos lasketaan heinä–kesäkuu-jaksolta, ei kalenterivuodelta. Näin ollen kolmannes lannoitevuodesta on vielä hämärän peitossa.
Maatilojen lannoitekustannukset ovat tänä vuonna suuremmat kuin viime vuonna, mutta eivät läheskään niin paljon kuin vielä syksyllä pelättiin, Tauriainen kertoo.
Kustannukset ovat vain osa kannattavuutta. Pitäisi tietää myös, mihin suuntaan tuottajahinnat kehittyvät.
”Jos viljan hinta laskee, lannoitekustannus voi lannoitteiden hinnanlaskusta huolimatta jäädä liian suureksi kannattavuuteen nähden”, Tauriainen toteaa.
”Viljelijä joutuu edelleen tarkkaan miettimään, milloin ne lannoitteet ostaa, ja harmittelemaan, jos osti väärään aikaan.”
Samoin maidon ja lihan hinnalla on kannattavuuteen iso vaikutus.
Kotieläintiloilla rehukustannukset vaikuttavat kannattavuuteen voimakkaasti, varsinkin sika- ja siipikarjatuotannossa.
Tauriainen lupaa, että Luke antaa ensimmäisen alustavan arvion maatalouden yrittäjätulon ja kannattavuuskertoimen tämän vuoden kehityksestä maaliskuun puolivälin tienoilla.