
Mikäli afrikkalaista sikaruttoa todettaisiin luonnonvaraisissa villisoissa, tartunnan nujertaminen veisi vähintään vuoden. Tämän ajan tautialueen ympärille muodostetulla tartuntavyöhykkeellä olisi voimassa useita muun muassa metsästystä ja tuotantosikaloita koskevia kieltoja ja rajoituksia.
Tartuntavyöhykkeen raja voi sijaita korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä taudin esiintymispaikasta, ellei ole erityisiä syitä perustaa laajempaa vyöhykettä.
Kiellot ja rajoitukset sisältyvät tuoreeseen maa- ja metsätalousministeriö antamaan asetukseen a-luokan eläintautien vastustamisesta. Asetuksella pannaan toimeen EU:n asetusten mukaisia sääntöjä Suomessa.
Toistaiseksi Suomessa ei ole todettu afrikkalaista sikaruttoa, mutta tänne levitessään tauti aiheuttaisia miljoonien eurojen tappioita koko sianlihan tuotantoketjulle.
Mikäli afrikkalaista sikaruttoa todetaan luonnonvaraisissa villisioissa, säädösten mukaan perustetaan tartuntavyöhyke. Tartuntavyöhykkeen koko määräytyy tautilöydösten ja taudin leviämisen riskiin vaikuttavien olosuhteiden perusteella.
Tartuntavyöhykkeellä muun muassa villisikojen metsästäminen kielletään. Kiellot ja ehdot kohdistuvat metsästyksen lisäksi muuhun sellaiseen maastossa tapahtuvaan toimintaan, jonka arvioidaan voivan levittää tartuntaa edelleen.
Lisäksi sikojen, sianlihan ja sianlihatuotteiden sekä sikojen sukusolujen ja alkioiden siirtäminen tartuntavyöhykkeellä ja sieltä pois kielletään. Käytännössä esimerkiksi kaikki tuotantosikojen siirrot pysähtyvät vähintään kahdeksi viikoksi, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessaan.
Kielto ei koske sellaisia sikojen siirtoja, jotka täyttävät turvallisille siirroille asetuksessa säädetyt ehdot, joiden toteutumista viranomainen valvoo.
Kansallisen ja EU-lainsäädännön mukaiset kiellot ja ehdot ovat voimassa niin kauan, kunnes tartunta on varmuudella hävitetty alueelta. Tämä vie käytännössä vähintään vuoden ja onnistuu sitä paremmin, mitä nopeammin ensimmäinen tartunta todetaan, maa- ja metsätalousministeriö toteaa tiedotteessaan.
Vaarallinen viruksen levittämä tartuntatauti, joka tarttuu kaikkiin sikaeläimiin mutta ei ihmisiin.
Virus erittyy sairastuneen sian tai villisian eritteisiin ja säilyy veressä ja kuolleen sian ruhossa jopa useita kuukausia. Pakastetussa lihassa virus säilyy useita vuosia.
Epäsuorasti tauti leviää muun muassa tartunnan saaneen eläimen lihan, lihatuotteiden, sivutuotteiden ja käsittelemättömien metsästysmuistojen välityksellä.
Tauti voi levitä viruksen saastuttamien välineiden, vaatteiden, rehun, kuivikkeiden, kuljetusvälineiden ja elintarvikkeiden välityksellä.
EU:n alueelle ASF levisi vuonna 2014 ja tällä hetkellä sitä todetaan laajasti EU:n itäisissä jäsenmaissa sekä tietyillä alueilla Saksassa ja Italiassa.
Suomen lähialueilla tautia todetaan säännöllisesti Virossa ja muissa Baltian maissa erityisesti luonnonvaraisissa villisioissa.
Tautiriskin vuoksi matkustajat eivät saa tuoda EU:n ulkopuolelta Suomeen lihaa, maitoa eikä niistä tehtyjä tuotteita.
Ruokavirasto suosittelee, että sian- tai villisian lihaa sisältäviä lihatuotteita ei tuotaisi lainkaan eväinä tai tuliaisina niistä EU-maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Lisää tietoa afrikkalaisesta sikarutosta Ruokaviraston verkkosivuilla.