Maatalous ei vieläkään kannata riittävän hyvin

Keskustelussa maatalouden kannattavuudesta ei ole synkkiä sävyjä puuttunut vuosiin. Suurikin yleisö muistaa maatalouden ahdingosta sytykkeensä saaneen viljelijöiden traktorimarssin Helsingin keskustaan 11.3.2016.

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämän maatalouden kannattavuuskirjanpidon perusteella viljelyn kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin jäi vuonna 2016 keskimäärin 0,25:een. Käytännössä tunnusluku tarkoittaa sitä, että viljelijä ansaitsi vain neljänneksen siitä, mitä tilalle palkatulle ulkopuoliselle työvoimalle olisi samasta työstä maksettu.

Sen jälkeisiin vuosiin on mahtunut useita katovuosia sekä tuotantopanos- ja tuottajahintojen rajua vuoristorataa. Viljelijöiden oikeustajua on koetellut se, että samaan aikana kauppa on tahkonnut kovia tuloksia. Tuloksentekotahtia eivät hidastaneet vuosia jatkuneet näyttävät halpuutuskampanjatkaan, vaikka kauppa onkin sinnikkäästi vakuutellut tinkineensä omista katteistaan.

Vuodesta 2016 maatalouden kannattavuuskerroin on noussut hienoisesti, ja viime vuonna se oli Luken ennakkotulosten mukaan 0,65 (MT 16.8.). Nousu on toki positiivinen asia, mutta edelleenkään maatalouden kannattavuus ei ole riittävällä tasolla. Luken erikoistutkija Arto Latukka muistuttaa MT:n haastattelussa, ettei yksittäisen tilivuoden voitollinenkaan tulos riittäisi kompensoimaan aiempien vuosien aikana kertyneitä tappioita.

Sikäli viime vuoden ennakkotiedot ovat yllättäviä, että ne ovat selvässä ristiriidassa viimeaikaisen uutisoinnin kanssa. Energian ja lannoitteiden samoin kuin kaikkien muidenkin tuotantopanosten hintojen nousun on pelätty ajavan suomalaisen maatalouden ennennäkemättömään ahdinkoon. Myös valtio riensi pehmentämään kriisiä ensin 300 miljoonan euron kriisituella ja lupaamalla myöhemmin vielä sadan miljoonan euron arvoisen kustannustuen lannoitteiden ja sähkön ennätyshinnoista kärsineille tiloille.

Kaksi kolmannesta kustannustukeen varatusta rahoituksesta jäi kuitenkin hakematta. Oletettavasti syynä tähän oli se, että viljelypäätöksiä lykkäämällä tuotantopanoksiakin hankittiin vasta niiden hintojen tultua alas huipustaan.

Toisaalta tälläkin on kääntöpuolensa: maataloudessa kirjanpito tehdään kassaperusteisesti, joten tyypillisesti syksyllä tehtyjen hankintojen siirtyminen kevääseen kasvattaa tälle vuodelle kohdistuvia kustannuksia ja näin heikentää tämänvuotista tilannetta. Siitä, heijastuuko kustannusten siirto vuodenvaihteen yli maatilojen tämän vuoden kannattavuuteen, saadaan osviittaa syyskuussa. Tuolloin Luke julkistaa ennakkotietoja tämän vuoden kannattavuuskirjanpidosta.

Tilojen kannattavuuden kohoaminen on kaikkineen hyvä uutinen, mutta hurraa-huutoihin se ei vielä anna aihetta. Nousu-uran on jatkuttava, jotta vuosien aikana kertyneistä tappiosta ja investointivajeesta päästään uuden kestävän kasvun uralle. Viljelijöille ollaan myös kasaamassa vihreän siirtymän nimissä yhä uusia velvoitteita ja tehtäviä, ja niiden vaatimien investointien rahoittamiseen tarvitaan riittävä tulovirta.

Kauppa on myös käynnistämässä uusia halpuutuskampanjoita. Lidlin toimitusjohtaja vakuuttaa, ettei alennuksia peritä tuottajilta, mutta kilpailijalla linja on toinen. S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtajan Sampo Päällysahon mukaan alennusten vieminen ostohintoihin on seuraavissa hintaneuvotteluissa yritykselle tärkeää. (MT 16.8.)