Hannu Peltola (kuvassa vasemmalla) ja Tuomo Kananen ovat onnistuneet luomaan vuodesta toiseen huipputulosta lypsävän karjan. Kuva: Petteri Kivimäki
Maitotila Keski-Suomessa takoo koko maan parasta tulosta ‒ hurjasti lisätehoja toi robotti, kaksi muuta seikkaa tuloksen takeena
Robottinavettaan siirtyminen mahdollisti Peltolan tilalla tuotannon tehokkuuden roiman kasvattamisen, mutta yksin se ei selitä koko asiaa.TilaajalleMuurame
Peltolan tila Muuramessa on koko Suomen aatelia maidontuotannossa. Kuvassa oleva Kaija-lehmä on lypsänyt yli 130 000 maitolitraa. Kuva: Petteri KivimäkiPeltolan tila Muuramessa on tuotantomäärillä mitattuna poikkeuksellisen tehokas maidontuotannon yksikkö.
Tila on saavuttanut Pro Agrian tuotosseurannan kärkisijan vuosina 2022 ja 2023. Tila ylitti ensimmäisenä Suomessa 15 000 litraa vuodessa keskituotoksena lehmää kohden.
”Nyt me paraikaa jännitetään, miten käy viime vuoden osalta. Tuotoksessa voi päästä vielä ylöspäin mutta sijoituksessa enää alaspäin”, maatalousyrittäjä Tuomo Kananen lohkaisee.
Tuotosseuranta viime vuoden osalta valmistuu maaliskuussa.
Maatalousyrittäjä Hannu Peltola otti tilan nimiinsä vanhemmiltaan vuonna 2002.
”Silloin oli 30 lehmää kylmäpihatossa. 2015 pihatto remontoitiin viileäpihatoksi, jossa oli paikka 60 lehmälle. Nuorkarjalle tehtiin omat tilat samana vuonna, ja uusi lypsyasema navettaan tuli vuotta myöhemmin”, Peltola muistelee.
Tilan pikkuvasikat siirtyivät 2010-luvun puolivälissä vanhaan parsinavettaan.
Vuonna 2020 Peltolan tilalla siirryttiin robottilypsyn aikaan.
”Tuolloin keskituotos lehmää kohden oli hieman yli 12 000 litraa maitoa vuodessa. Neljä vuotta myöhemmin se oli jo yli 15 000 litraa”, Peltola kertoo.
”Pellon kasvukunto määrittelee pitkälti sen, miten lehmät lypsävät.” Tuomo Kananen
Robottinavettaan siirtyminen mahdollisti tuotannon tehokkuuden roiman kasvattamisen, mutta yksin se ei selitä koko asiaa.
”Pellon kasvukunto määrittelee pitkälti sen, miten lehmät lypsävät. Jos pellossa ei ole kaikki kohdillaan, se näkyy nopeasti myös eläinten terveydessä. Tasapainoista ruokintaa on melkein mahdotonta korvata muilla toimenpiteillä”, Kananen sanoo.
Suurin osa Peltolan tilan sadasta peltohehtaarista, omat ja vuokrapellot mukaan laskien, sijaitsee parin kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Kaikki pellot ovat nurmella.
”Kun aloitin vuosituhannen alussa, oli pellosta pulaa. Mutta nyt on niin monta tilaa lopettanut ympäriltä, että olen saanut paljon peltoja vuokralle”, Peltola sanoo.
Maidontuotantoa on lisäksi tehostanut tuntuvasti eläinten jalostus.
”Lehmien utarerakennetta ja tuotosta sekä kokonaisterveyttä on määrätietoisesti parannettu. Olen itse siementänyt lehmät viisi vuotta”, Kananen kertoo.
Siementämisessä hyödynnettävät sonnit valikoidaan tarkoin.
”Jalostusneuvoja Elina Janatuisen kanssa on tehty asiassa paljon yhteistyötä”, Kananen toteaa.
Kaikki Peltolan tilan vasikat lisäksi genomitestataan.
Kasvukausi 2017 oli Keski-Suomessa poikkeuksellisen kuiva.
”Emme saaneet riittävästi säilörehua pelloilta karjamme tarpeisiin. Päädyimme karsimaan kymmenen heikointa maidontuottajaa pois karjasta. Samalla luovuimme kaikista ayrshireistä, jonka jälkeen kaikki eläimet ovat olleet holsteineja”, Peltola kertoo.
”Se oli eläinaineksen jalostuksen kannalta ihan paras ratkaisu, joka näkyy nyt maidontuotannossa”, Kananen sanoo.
Viljelijöiden mukaan ayrshire-karjasta luopuminen on myös yksinkertaistanut eläinten ruokintaa.
”Ruokinta on niin erilaista näillä roduilla hiehoina. Ruokinta on helpompaa, kun kaikki eläimet ovat samaa rotua.”
”Emme saaneet riittävästi säilörehua pelloilta karjamme tarpeisiin. Päädyimme karsimaan kymmenen heikointa maidontuottajaa pois karjasta.” Hannu Peltola
Nykyaikainen lypsyrobotti kerää runsaasti hyödyllistä tietoa eläinten käyttäytymisestä ja terveydestä sekä maidon määrästä ja laadusta. Kuva: Petteri KivimäkiRobottinavettaan siirtyminen on mullistanut Peltolan tilalla maidontuotannon tehokkuuden, mutta se näkyy myös keventyneenä työkuormana.
”Ennen robotin tuloa lypsettiin itse kolmesti päivässä kovatuottoisimmat lehmät, eli käytännössä asuttiin navetassa. Aivan todella paljon helpotti omassa työtaakassa, kun robotti tuli. Nyt kerkeää viettää vähän vapaa-aikaakin”, Peltola mainitsee.
Avarassa pihatossa käyskentelee viisikymmentä lypsävää lehmää. Satatonnareita tilalla on ollut vuosien saatossa peräti tusinan verran, joista kaksi on yhä elävien kirjoissa.
Laajentamissuunnitelmia ei tilalla ole.
”Jos oltaisiin nuorempia, niin uusi navetta tehtäisiin viereen. Muttei siinä enää ole järkeä, kun eläkeikään on kymmenen vuotta. Jatkajaa tilalle ei ole tiedossa”, Peltola sanoo.
- Osaston luetuimmat
