Vuohia ruokitaan sinimailasesta tehdyn heinän lisäksi rehulla, jossa on mukana maissia, härkäpapua, ohraa ja rypsiä. Kuva: Terhi Pape-Mustonen
”Pelto on kallista” – ranskalainen vuohitila on naapuriensa ihmettelyn aihe
Bertin Moret valmistaa tuottamastaan maidosta juustoa ja jugurttia.TilaajalleTancrou
Kaikki Moret’n tilan maito käytetään omissa tuotteissa, kuten juustoissa ja jugurtissa. Kuva: Terhi Pape-MustonenNoin tunnin matkan päässä Pariisin keskustasta koilliseen sijaitsee vuohitila, jota pyörittää Bertin Moret kahden serkkunsa kanssa. Kuttuja on pihatossa yhteensä 270.
Tuotantosuunta on alueella epätyypillinen, sillä Pariisia ympäröivä Ile-de-France tuottaa etupäässä viljaa.
”Pelto on kallista, sillä vehnän hehtaarisadot ovat korkeita eli noin 9–10 tonnia”, Moret kertoo.
Hänen mukaansa pellon hehtaarihinnat voivat nousta 10 000 euroon, eikä sillä saa vielä koko omistusoikeutta vaan vain viljelyoikeuden. Omistusoikeus maksaisi jopa 15 000 – 20 000 euroa.
Eläinten pito on kuitenkin Moretilla verissä. Suku on viljellyt tilaa viiden sukupolven ajan.
”Kun vanhempani ja setäni aloittivat vuohien kasvattamisen, naapureiden mielestä he olivat vähän hulluja. Isoisälläni oli jopa 300 lammasta.”
Moretin tila valmistaa tuottamastaan vuohenmaidosta juustoja ja jugurttia. Juustot valmistetaan pastöroimattomasta maidosta.
Ranskassa on rekisteröityjä ”vuohenjuustoalueita”, joilla toimivat juustolat saavat tuotteilleen suojatun alkuperänimityksen. Moretin tilan alueella tällaista mahdollisuutta ei ole, mikä mutkistaa juustojen myyntiä. Vuohenjuuston sijaan siellä voisi tuottaa AOP-merkittyä, lehmän maidosta valmistettua brie-juustoa.
”Pariisilaiset ovat kiinnostuneita ostamaan nimenomaan AOP-merkittyjä vuohenjuustoja, joten joudumme ottamaan sen huomioon hinnoittelussamme”, Moret kertoo.
Vuohenjuustoalueilla pellon hinta olisi halvempi, sillä maa on köyhempää. AOP-merkinnän merkitys on kasvanut sitä mukaa, kun tilan tuotanto on laajentunut.
”Tuotteen paikallisuus ei enää riitä, kun myyntialue on suurempi”, Moret kuvaa.
Ranska on EU:n suurin luomutuottaja hehtaareissa laskettuna. Moret ei kuitenkaan ole kiinnostunut luomuun siirtymisestä.
”Tuotteidemme myyntihintaan luomumerkinnällä ei todennäköisesti olisi vaikutusta. Jos vuohet olisivat luomussa, ne eivät voisi syödä pelloillamme viljeltyä rehua.”
Bertin Moret viljelee tilaa serkkujensa kanssa. Pihaton katolla on aurinkopaneeleja, jotka tuottavat 95 prosenttia tarvitusta sähköstä. Kuva: Terhi Pape-MustonenKasvinviljely ja vuohituotanto ovat aikaisemmin olleet tilalla tasavahvoja tulonlähteitä, mutta vuohituotantoa on tarkoitus kasvattaa.
”Meillä on viljelyssä yhteensä minun sata hehtaariani ja serkkuni 160 hehtaaria sekä naapurilta vuokratut 70 hehtaaria.”
Tilan vuohet ovat Alpine-rotuisia. Rotu on peräisin Ranskan Alpeilta ja se tunnetaan nimenomaan maidostaan.
Vuohet astutetaan syksyisin tilan omilla pukeilla ja niiden kantoaika on viisi kuukautta. Alkuvuodesta syntyvät kilit erotetaan heti emistään tautitartuntojen estämiseksi.
Moretn pihatossa kileillä syntyy jatkuvasti pientä puskua. Myös aikuiset kilit ovat ketteriä ja leikkisiä. Kuva: Terhi Pape-MustonenKilit kasvatetaan 15 kilon teuraspainoon ja myydään lihaksi. Liha myydään suurimmaksi osaksi Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, sillä Ranskassa sille ei juuri ole markkinoita.
Osa kileistä otetaan uudistamaan omaa karjaa. Vanhin vuohi karjassa on ollut 11-vuotias, yleensä vuohia pidetään 6-vuotiaiksi.
Kuttujen ternimaito lypsetään kileille kahdeksan päivän ajan. Sen jälkeen kutut alkavat lypsää myytävä maitoa. Lypsy tapahtuu kahdesti päivässä 42 paikkaisessa lypsykarusellissa.
”Kun lypsyssä on tällä hetkellä noin 170 vuohta, maitoa kertyy lypsystä noin 600 litraa. Sekoitamme aamu- ja iltamaidon”, Moret kertoo.
Yhdestä litrasta vuohenmaitoa valmistuu yksi noin 100 gramman vuohenjuusto. Kymmenes juustoista myydään tilan omassa kaupassa, loput toimitetaan kauppoihin ja ravintoloihin.
Les fromages chevre Moret -juustoja myydään tilan kaupassa. Perinteinen vuohenjuusto säilyy vain muutaman viikon, joten sen rinnalle on kehitetty muita juustoja. Kuva: Terhi Pape-MustonenAOP eli SAN
”Suojattu alkuperänimitys” eli suomeksi SAN on ranskaksi AOP eli ”appellation d'origine protégée”
Tuotteen tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn pitää tapahtua tietyllä maantieteellisellä alueella.
Tuotteen laatu tai sen ominaisuudet johtuvat olennaisesti kyseisestä maantieteellisestä alueesta, esimerkiksi siellä tuotetusta raaka-aineesta.
Suomalaisia SAN-tuotteita ovat esimerkiksi Lapin puikula ja Kitkan viisas, tuotteita on yhteensä 5
Ranskassa merkinnän saaneita tuotteita on satoja ja määrä lisääntyy
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
