Rahtimylläri kertoo isosta muutoksesta raaka-aineissa: ”Alkuvuosina hyvin harvinaista, nyt käytössä viikoittain”
Tilalla jauhettavat rehuseokset tehdään räätälöidyn reseptin mukaan omasta viljasta. Seoksen muut komponentit mylläri tuo tarvittaessa mukanaan.TilaajalleYlivieska
Pohjanmaan rehujauhatus oy investoi vuosi sitten uuteen jauhatusautoon, joka oli näytillä Ylivieskan Ryskypäivillä. Kuvassa toimitusjohtaja Teemu Oja (oik.) sekä hänen poikansa Ville Oja, joka työskentelee yrityksessä ja on mahdollisesti myöhemmin tulossa mukaan osakkaaksi yritykseen. Kuva: Hanna PerkkiöTäysrehun korvaaminen tilalla jauhetulla omaan viljaan perustuvalla seoksella voi tuoda kotieläintilalle merkittäviä säästöjä.
”Isoilla tiloilla kyse voi olla kymmenistä tuhansista euroista”, rahtimylly-yrittäjä Teemu Oja toteaa.
Säästöä syntyy, kun täysrehun osto kuluna poistuu tai vähenee. Lisäksi tila säästää rahtikuluissa, joita maksetaan sekä viljaa ulos myytäessä että täysrehua tilalle ostaessa, Oja kertoo.
”Alkuvuosina herne oli hyvin harvinaista, sitä ei tullut vastaan joka vuosikaan. Nyt hernettä käytetään viikoittain.”
Ojan omistama Pohjanmaan rehujauhatus oy on yksi Suomen kymmenestä rehua tekevästä rahtimyllystä. Kalajokisen yrityksen toimialue ulottuu Etelä-Savosta ja Pohjanmaalta aina vilja-Suomen pohjoislaitaan. Käytössä on neljä autoa ja neljä ulkopuolista työntekijää yrittäjän lisäksi.
Autot on varustettu sekä valssi- että vasaramyllyillä, joilla voidaan toteuttaa sekä hienoa että karkeaa jauhatusta. Eri myllyillä jauhettuja ainesosia voidaan myös sekoittaa keskenään, Oja kertoo.
Seoksen voi varastoida siiloon kuten täysrehun, joten tilajauhatuksen käyttöön siirtyminen ei vaadi investointeja. Rehuseos toimii myös robottilypsyn rehukioskeissa.
Rehuseos valmistetaan tilan omasta viljasta yksilöllisen reseptin mukaan, ja sitä voidaan täydentää esimerkiksi valkuaistiivisteillä, melassileikkeellä, kivennäisellä ja vitamiineilla. Asiakkaana on kaiken kokoisia tiloja suurista pieniin ja myös luomutiloja.
”Paikkoja on nykyisin vähemmän kuin aloittaessa, mutta ne ovat isompia. Jauhatusmäärät ovat noin kolminkertaiset alkuvuosiin verrattuna.”
Osalla tiloista ei tehdä seosta, vaan jauhetaan pelkästään apetta. Isot apetilat muodostavat kiloissa mitattuna noin puolet yrityksen töistä, vaikka seoksia tehdään lukumäärällisesti enemmän.
Maito- ja nautatilojen lisäksi asiakkaina on sikatiloja sekä munintakanaloita. Myös Ojan omalla tilalla tuotetaan kananmunia.
Oja on tehnyt rehujauhatusta tiloille vuodesta 2000 lähtien.
”Paikkoja on nykyisin vähemmän kuin aloittaessa, mutta ne ovat isompia. Jauhatusmäärät ovat noin kolminkertaiset alkuvuosiin verrattuna”, Oja kertoo.
Yksi selkeä muutos on tapahtunut kotimaisen valkuaisen käytössä.
”Alkuvuosina herne oli hyvin harvinaista, sitä ei tullut vastaan joka vuosikaan. Nyt hernettä käytetään viikoittain. Moni tila on lisännyt herneen viljelyä ja pohjoisen tilat ostavat myös härkäpapua Etelä-Suomesta.”
Rahtimyllärin työtilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. ”Viljaa on tiloilla hyvin ja se näyttäisi riittävän koko kesän.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
