Suorakylvöstä on hyötyä ympäristölle, mutta sen ilmastohyödyt jäävät Suomessa vähäisiksi

Suorakylvö vähentää eroosiota ja edistää maan biologista aktiivisuutta, mutta sen ilmastovaikutukset näyttävät suomalaisissa oloissa jäävän pieniksi.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Henri Honkasen väitöstyöstä, jossa tarkasteltiin suorakylvön vaikutuksia hiilen kiertoon ja kasvihuonekaasupäästöihin savi- ja turvemailla.

Suorakylvömenetelmä vähentää työmäärää ja ravinnehuuhtoutumia sekä parantaa maan rakennetta kyntöön verrattuna, Luken tiedotteessa todetaan.

Suorakylvön ilmastovaikutuksia on tutkittu vähän boreaalisissa oloissa, erityisesti turvemailla.

Honkasen tutkimuksessa mitattiin suorakylvetyn ja kynnetyn pellon kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidia, typpioksiduulia ja metaania) sekä maaperän hiilitaseita kevätviljan viljelyssä.

Mittauksia tehtiin kahden vuoden ajan savimaalla ja kolmen vuoden ajan turvemaalla.

Lisäksi savimaalla seurattiin salaoja- ja pintavaluntaa sekä viljasatoa kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen tutkittiin maaperän ominaisuuksia.

”Suorakylvö paransi maan mururakennetta ja lisäsi selvästi lierojen määrää verrattuna kynnettyyn koealaan. Se on hyvä merkki luonnon monimuotoisuuden ja maaperän eroosion vähenemisen kannalta”, Honkanen kertoo.

Savimaan salaoja- ja pintavalunnan kokonaiseroosio väheni yli puolella, mutta samalla viljasato jäi keskimäärin 16 prosenttia pienemmäksi.

”Sen sijaan sekä savimaan että turvepellon hiilitaseessa ja kasvihuonekaasupäästöissä muutokset jäivät vähäisiksi. Ilmastohyöty ei siis näkynyt selvästi ainakaan lyhyellä aikavälillä”, Honkanen pohtii.

Vaikka savimaalla eroosion mukana menetetyn hiilen määrä väheni merkittävästi suorakylvössä, sen osuus oli pieni verrattuna maaperän hengityksen kautta vapautuneeseen hiileen.

Etenkin turvemaalla maaperän hengityksessä eli turpeen hajoamisessa poistui huomattava määrä hiiltä.

Mittausten aikana turvemaan kasvihuonekaasupäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus oli keskimäärin noin 13 prosenttia pienempi suorakylvössä kuin kynnössä.

Tuloksiin sisältyy kuitenkin epävarmuutta, eikä lyhyt mittausjakso vielä kerro pitkäaikaisista vaikutuksista, tiedotteessa muistutetaan.

Honkanen painottaa, että sääolosuhteet voivat vaikuttaa paljon siihen, miten suorakylvö vaikuttaa pellon kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna kyntöön.

Lyhyeen mittausjaksoon osui esimerkiksi kuiva alkukesä, mikä saattoi korostaa suorakylvön hyötyjä. Jotta pitkän aikavälin vaikutukset saadaan selville, tarvitaan mittauksia useilta vuosilta ja eri sääolosuhteissa.