Katso kuvat: Viime kasvukausi tarjosi kaikkea mahdollista – kahden kurjan vuoden jälkeen pinnistettiin keskivertoon viljasatoon

Kahden heikon satovuoden jälkeen Suomen viljasato pinnisteli keskinkertaiseksi. Luonnonvarakeskus Luken satotilaston ennakkoarvion mukaan viljasato on lähes 3,6 miljardia kiloa eli 38 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Ennen kuin puimurit syyskuussa lopettivat ahkeroimisensa, koettiin säiden puolesta hyvin oikukas kasvukausi.

Tunnelmat olivat apeat lumien sulaessa, kun selvisi syyskylvöjen tilanne. Talvi oli ankara: syyskasveja tuhoutui 90 000 hehtaarin verran, kun kylvöala oli lähes 145 000 hehtaaria. Syysöljykasvit tuhoutuivat lähes täysin Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myös osa nurmista kärsi talvituhoista.

Etelä-Suomessa suuri osa syysviljoista jouduttiin rikkomaan ja kylvämään uudelleen.

Kevät otti talvesta hidasta niskalenkkiä. Huhti‒toukokuun vaihde oli viileä ja pellot kuivuivat hitaasti. Osa tiloista pääsi kylvöille yli kaksi viikko tavallista myöhemmin.

Toukokuun puolen välin jälkeen ensimmäisiä oraita, sokerijuurikkaita ja herneitä oli noussut pintaan, mutta kasvukausi oli edelleen noin viikon myöhässä.

Hiljalleen lämpö kuitenkin kiritti kasvukautta.

Antti Lepola Mäntsälästä aloitti vehnänkylvöt 9.5. Kuva: Sanne Katainen

Toukokuun lopulla sateet keskeyttivät toukotyöt suuressa osassa maata. Paikoin sateet olivat niin runsaita, että ne kuorettivat peltoja.

Jarno Tihisen tilalla Muhoksella hiehot ja umpilehmät pääsivät toukokuun lopulla laitumelle, vaikka syötävää oli vielä niukalti. Kuva: Kai Tirkkonen

Sateiden takia pitkäksi venähtänyt kylvökausi alkoi kesäkuun puolivälissä olla lopuillaan, mutta edelleen Hämeessä, Satakunnassa ja pohjoisessa Suomessa kylvettiin ohraa ja rypsiä.

Viljojen kehitys laahasi viikon tavanomaista myöhässä.

Kalle Vähäsöyrinki kahvitauolla kylvötöistä Limingan Tupoksessa 3.6. Kuva: Kai Tirkkonen

Kesäkuun loppupuolella ensimmäinen säilörehusato alkoi olla korjattu. Laadultaan säilörehu oli yleisesti hyvää, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa jopa erinomaista. Säilörehun toisen sadon varmistamiseksi kaivattiin sateita.

Tavanomainen alkukesän sää lämpeni juhannuksena ja äityi helteeksi.

Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä suuressa osassa Lappia kesäkuun sademäärä jäi monin paikoin alle puoleen normaalista. Sitä vastoin maan keskivaiheilla satoi useilla alueilla tavanomaista enemmän.

Koivumäen tilalla Salossa korjattiin säilörehua kesäkuun puolivälissä; viikon tavanomaista myöhemmin.  Kuva: Sanne Katainen

Heinäkuun alussa helteet jatkuivat. Heinäkuun sademäärä vaihteli hyvin paljon maan eri osien välillä, mutta myös paikalliset vaihtelut sademäärässä olivat suuria.

Ruokolahtelainen Lasse Kärkkäinen syysrypsipellossaan 22.7. Kuva: Hanna Koikkalainen

Kuumuus ja kuivuus alkoi näkyä kasvustoissa laitumia ja nurmia myöten.

”Suunnittelin ensin, että kakkossatoa olisi alettu tehdä jo nyt. Sateita ei ole juuri osunut kohdalle, joten täytyy kuitenkin odottaa ensi viikkoon”, pohti maidontuottaja Juha Knuutila Lempäälässä 25.7.  Kuva: Rami Marjamäki

Elokuu puolenvälin tietämillä puinteja oli päästy aloittamaan lähes koko maassa.

Mäntsälässä Ilari Sundberg nurminatapellolla 3.8. Kuva: Kimmo Haimi

Alueelliset ja jopa hyvin paikalliset sateet tekivät puinneille kiusaa, vaikka esimerkiksi Uudellamaalla ei ollut satanut viikkoihin.

Pohjanmaan kaikissa maakunnissa satoi liikaa ja puimurit upposivat peltoihin.

Lauri Hemminki näyttää, kuinka upottavaa pelto on Ilmajoella Lauri Hemmingin saappaanvarsi ei meinaa riittää ja ruispellolla olisi enemmän käyttö kanootille kuin puimurille 25.8. Kuva: Johannes Tervo

Elokuun alkupuolen rankkasateet kurittivat Etelä-Pohjanmaata, joka on yksi tärkeimmistä perunan tuotantoalueista. Pahimmillaan vuorokautinen sademäärä oli lähes 100 millimetriä.

Perunasadosta tuli kuitenkin koko maassa lähes normaali. Lokakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli 189 miljoonaa kiloa ruoka- ja ruokateollisuusperunaa. Tästä ruokaperunaa oli 159 miljoonaa kiloa.

Karijokelaisen perunanviljelijän Veli Yli-Hannulan perunapellot likosivat vedessä 30.8. Kuva: Johannes Tervo

Syyskuun puolivälissä Länsi-Suomessa märkyys haittasi syyskylvöjä, kun pellot eivät kuivuneet kylvökuntoon.

Etelä- ja Keski-Suomessa puolestaan kuivuus haittasi itämistä ja kuivuuden takia kylvöjä jätetiin opa tekemättä.

Syyskuun kolmannella viikolla puinnit olivat loppusuoralla ja kolmatta säilörehusatoa korjattiin.

Jukka Niemi pui Tampereen Teiskossa kauraa 12.9.  Kuva: Rami Marjamäki