Ennakkotiedot: Sokerijuurikas tänä vuonna kannattavin peltoviljelykasvi – kevätrypsi ja hernekin voivat mennä tappiolle
Viljalla päässee tänä vuonna nollatulokseen viiden tonnin sadolla.Tilaajalle
Sokerin markkinahinta on ollut viime vuosina laskussa, ja se on tietysti näkynyt myös juurikkaan hinnassa. Arkistokuva. Kuva: Jarno Mela”Sokerijuurikas on toistaiseksi kannattavin peltoviljelykasvi”, toteaa Sari Peltonen Pro Agria keskusten liitosta.
Peltoviljelykasveista tehty arvio perustuu vuoden 2025 ennakkotuloksiin ja keskisatoihin.
Tosin sokerijuurikkaankin tulos on todennäköisesti lopulta viime vuotista heikompi heikomman sadon ja markkinahinnan takia. Vuonna 2024 sokerijuurikas tekikin huipputuloksen.
”Ja eihän tiloilla voi koko pinta-ala olla sokerijuurikkaalla, joten tämä ei kerro koko tilan kannattavuudesta, mutta on hyvä, että viljelykierrossa olisi mukana aina näitä onnistujia, joilla pelastetaan tilan taloutta”, Peltonen huomauttaa.
”Sokeritehtaan käynti on sujunut suunnitellusti ja toimintavarmuus on ollut hyvällä tasolla. Tämänhetkisillä satonäkymillä käyntikausi jatkunee joulukuun puolivälin tuntumaan”, kertoo Fanni Heinonen Sucrokselta.
Hän arvioi, että sokerijuurikkaasta on tällä hetkellä odotettavissa on keskimääräinen tai hieman sitä suurempi satotaso.
”Sokeripitoisuus oli käynnin alussa matalalla tasolla, mutta taso on noussut käynnin edetessä ollen kuitenkin edelleen viiden vuoden keskiarvojen alapuolella. Puhtaus sen sijaan on ollut koko käynnin ajan huomattavan korkealla tasolla.”
Vuonna 2025 sokerijuurikasta oli viljelyssä yhteensä 16 200 hehtaarilla.
”Vuonna 2025 juurikasta viljeli 732 sopimusviljelijää, ja ihan kaikkea viljelyhalukkuutta ei voitu ottaa vastaan. Säkylän sokeritehtaan kapasiteetti on tällä hetkellä täydessä käytössä, joten tavoitteena on pitää pinta-ala ensi vuodelle samana kuin tänä vuonna”, kertoo Heinonen.
Tällä hetkellä käynnissä on viljelyhalukkuuksien kerääminen vuodelle 2026.
”Kiinnostusta juurikkaanviljelyyn vaikuttaa olevan.”
Sokerin markkinahinta on ollut viime vuosina laskussa, ja se on tietysti näkynyt myös juurikkaan hinnassa. Ensi vuodelle juurikkaan perushinta laskee kaksi euroa tonnilta, eli hintamuutos pysyy kuitenkin tilanteeseen nähden maltillisena.
Sari Peltonen kertoo, että luultavasti myös syysrapsi tulee näkymään laskelmissa onnistujien joukossa.
”Sitä toki viljellään pienellä alalla. Syysrapsistahan sanotaan että onnistuu joka viides vuosi, mutta toivon mukaan onnistumisia tulisi useammin jatkossa kun lajikkeet ja viljelytekniikka kehittyy.”
”Kevätrypsi ja herne voi mennä tappiolle varsinkin jos sadot jäivät alle 1300 ja 2400 kiloa hehtaarilta.”
Vuoden 2025 ennakkotulosten ja keskisatojen valossa viljat kokonaisuudessaan näyttävät menevän reilusti tappiolle, kuten myös viime vuonna 2024. Tämän kesän 2025 osalta tarvitaan keskimäärin viiden tonnin hehtaarisato, tai parempi, jotta saadaan kulut katettua eli nollatulos.
Peltonen huomauttaa, että laskelmat on tehty perustuen olettamaan, että keväällä hinta kiinnitetty kahdelle kolmasosalle sadosta ja loppu yksi kolmasosa on myyty syyskuun hinnoilla.
”Tuloshan on sitten melko paljon heikompi, jos puhutaan pelkästään syksyn hinnoista, millä sato olisi myyty.”
Selkeästi parempaa tulosta tekevät öljykasvit, valkuaiskasvit ja kumina.
”Tosin niilläkin kevätrypsi ja herne voi mennä tappiolle varsinkin jos sadot jäivät alle 1300 ja 2400 kiloa hehtaarilta.”
Hernesadot eivät onnistuneet niin hyvin kuin viime vuonna, ja kevätöljykasvien sadot olivat kasvustoihin nähden pettymyksiä, etenkin rypsillä.
”Ilmeisesti helteiden osuminen juuri kukinnan aikaan verotti niiden satonäkymiä.”
Ensi kesän viljelysuunnitelmia on todella syytä miettiä nyt tarkasti.
Erityisesti pitää miettiä viljalle vaihtoehtoja, ja vaihtoehtoja etenkin niillä lohkoilla, joilla satotuotto jää alle 4 tonnia hehtaarilta.”
Peltonen vinkkaa, että viherlannoitusnurmi on varteenotettava vaihtoehto ja ensi vuosi on hyvä käyttää näillä lohkoilla pellon kasvukunnon kohentamiseen. Ensi vuonna viherlannoitusnurmen tuki kohoaa 80 eurosta 100 euroon hehtaarilta.
”Muuten kyllä rypsi, rapsi, herne, härkäpapu, kumina, öljyhamppu ovat hyviä vaihtoehtoja viljelykiertoon sopimuksettoman viljan sijalle.”
Näiden osalta on kuitenkin hyvä muistaa biologinen viljelykiertovaatimus, eli niitäkään ei voi määräänsä enempää viljellä samalla tilalla. Niiden kaikkien suhteen on suositeltavaa pitää 5 vuoden tauko samalla lohkolla.
”Ja nämä kaikki kasvit ovat myös sopimusviljelykasveja eli ilman osoitetta niitä ei ole syytä viljellä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
