Kivennäismaan nurmesta voi saada hiilinielun, mutta sää ratkaisee paljon

Kivennäismaan nurmipellot voidaan saada toimimaan jopa hiilinieluina, tuoreet tutkimustulokset kertovat.

”Peltojen hiilitase riippuu kuitenkin sääolosuhteista, mikä aiheuttaa hiilitaseeseen vaihtelua vuodesta toiseen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.

Qvidjassa Varsinais-Suomessa sijaitsevaa kivennäismaan nurmipeltoa käsiteltiin tutkimusvuosina eri tavoin. Sen hiilitasetta mitattiin jatkuvatoimisesti viiden vuoden ajan. Mittaukset yhdistettiin simulointimalliin viljelytoimenpiteiden ja sään vaikutusten analysoimiseksi.

Koko viiden vuoden tutkimusjaksolla pelto oli 0,1 tonnin hiilinielu hehtaaria kohti. Parhaimpana vuonna hiilinielu oli 0,6 tonnia, huonoimpana vuonna pelto oli 1,3 tonnin hiililähde ilmakehään.

“Luvut ovat merkittäviä verrattuna metsien hiilinieluun, joka on Suomessa noin 0,1 tonnia hehtaaria kohti vuodessa”, toteaa Hiilenkierto-ryhmän päällikkö Liisa Kulmala Ilmatieteen laitokselta.

Orgaanisten lannoitteiden lisääminen peltoon oli tärkein hiilitasetta parantanut viljelytoimi. Sillä korvattiin nurmisadossa pellolta korjattua hiiltä ja kasvatettiin maaperän hiilivarastoa.

Nurmen niittokorkeuden kasvattaminen ja lyhyet kiertolaidunnusjaksot, joissa eläimiä siirrettiin järjestelmällisesti laidunlohkolta seuraavalle, vaikuttivat hiilen sidontaan vain vähän ja lyhyen aikaa.

Sääoloista kosteus vaikutti hiilitaseeseen lämpötilaa enemmän kasvukauden aikana.

Kuivuus heikensi hiilitasetta hidastamalla nurmen kasvua ja toipumista niiton jälkeen. Nämä vaikutukset korostuivat ensimmäisenä mittausvuonna 2018.

Nurmipeltojen sopeutumista yleistyviin kuiviin kesiin voitaisiin auttaa kasvattamalla maaperän hiilivarastoa ja parantamalla siten pellon vedenpidätyskykyä, tiedotteessa kerrotaan.

Maaperän kasvukunnon ja hiilivaraston parantamiseen pyritään muun muassa uudistavalla viljelyllä.

Tutkimus kuuluu uudistavaa maanviljelyä kehittävään Carbon Action -kokonaisuuteen.