Sarkamessujen paneelissa pohjoisemaisen maidontuotannon tulevaisuudesta keskustelivat vasemmalta Juha Kantoniemi, Rene Cornelissen, Oskar Henriksson, Amanda Andersson, Jens Toksvig Bjerre, ja Jouni Pitkäranta. Kuva: Linda Virkamäki
Tuottajat ja kuluttajat näkevät maidontuotannon kestävyyden eri tavoin
Pohjoismaissa tuotannon kestävyyteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa.TilaajalleSeinäjoki
Maatalouden ulkopuoliset ihmiset saattavat puntaroida esimerkiksi maidontuotannon kestävyyttä hyvin erilaisilla mittareilla kuin dataa aiheesta keräävät tuottajat. Kuva: Kimmo Haimi, Kari Salonen, koonnut: Aatu Jaakkola”Se kuinka määrittelet, mitä on kestävä maidontuotanto, riippuu mielestäni täysin siitä kuka olet ja mitä teet”, arvioi tanskalainen talousneuvoja Jens Toksvig Bjerre.
Hän viittaa tällä siihen, että Tanskassa tilallinen ajattelee tuotantonsa olevan kestävää, kun tilalta kerätty data osoittaa toiminnan olevan tutkitusti kestävää.
”Ongelma on ulkopuolisten ihmisten ajatus siitä, että tuotanto ei ole kestävää, koska heidän mielikuvansa kestävästä maitotaloudesta pohjautuu muutamaan lehmään laiduntamassa”, Bjerre totesi Seinäjoen Sarkamessuilla järjestetyssä paneelikeskustelussa.
Bjerren mielestä vakaan pohjan pitkäntähtäimen kestävälle maidontuotannolle luovat viisaasti suunniteltu ja toteutettu, taloudellisesti sekä ympäristön kannalta kestävä yritystoiminta. Tämä vaatii kompromisseja sekä rahan, että ympäristötoimien välillä.
Kaikki pohjautuu kuitenkin ihmisten välillä vallitsevaan luottamukseen siitä, että asioita tehdään oikein, hän lisää.
”Jos verrataan pohjoismaista maidontuotantoa esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Japaniin, kestävyydessä me olemme aikaamme edellä. Näissä maissa pelkkä maatalouden kestävyyden esille ottaminen tuntuu aiheuttavan negatiivista suhtautumista”, kertoi 4dBarn Oy:n navetta-arkkitehti Jouni Pitkäranta.
”Meidän tapamme Pohjoismaissa pitää lehmät terveinä sekä rakentaa maatalousrakennukset vähäpäästöisiksi, ovat jo itsessään iso osa kestävää maidontuotantoa.”
”Meidän tapamme Pohjoismaissa pitää lehmät terveinä sekä rakentaa maatalousrakennukset vähäpäästöisiksi, ovat jo itsessään iso osa kestävää maidontuotantoa.”
Ruotsissa käydään tällä hetkellä keskustelua siitä, että maitoa jalostavien osuuskuntien tulisi ottaa ensimmäinen askel suuntaan, jossa tilalliset voisivat itse paremmin määritellä hinnan tuottamilleen raaka-aineille, sen sijaan että odoteltaisiin poliitikkojen päätöksiä maatalousmarkkinoihin liittyvissä asioissa, kertoivat 300 lehmän tilan omistavat Amanda Andersson ja Oskar Henriksson.
Paneelissa nousi useamman kerran esille tiedonjakamisen tärkeys.
”Me kaikki tarvitsemme ruokaa, ja tilalliset tuottavat sitä meille kaikille. Tätä ei tulisi unohtaa. Näkisin että tulevaisuudessa meidän on kerrottava enemmän yhteiskunnalle, mitä me tilalliset teemme kestävyyden eteen”, Andersson totesi.
”Tällä tavoin ihmisten olisi helpompi hyväksyä maatalous ja nähdä myös ne hyvät asiat, joita tiloilla tehdään jo nyt esimerkiksi ympäristön hyväksi.”
”Olemme tilallisia, mutta ei pidä unohtaa, että ennen kaikkea olemme liiketoiminnan harjoittajia.”
Säädösten liian nopea muuttuminen ja alan ymmärryksen puuttuminen päätöksentekijöiltä ovat tällä hetkellä iso haaste maidontuotannolle, totesi Rene Cornelissen, jolla on 750 lehmän maitotila Tanskassa.
Muutoksien toteuttaminen vaatii tilallisilta sekä aikaa että rahaa.
”Olemme tilallisia, mutta ei pidä unohtaa, että ennen kaikkea olemme liiketoiminnan harjoittajia. Me voimme tehdä muutoksia. Elämme totaalisesti erilaista aikaa kuin kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin tilanpito oli täysin erilaista”, Cornelissen sanoi.
”Voimme nähdä myös mahdollisuutena olla osana näitä muutoksia ja kestävämpää maidontuotantoa, meidän vain täytyy löytää oikeat keinot toteuttaa ne”, maidontuottaja rohkaisi.
- Osaston luetuimmat
