• Ruotsissa pellon hinta noussut viidessä vuodessa yli kolmanneksen

    Peltoa ostavat ennen kaikkea jo pidempään toimineet viljelijät, joiden lainamäärä ei enää ole suuri.
    Ruotsissa pellon keskihinta nousi edelleen viime vuonna, mutta ei kaikilla alueilla. Kuvituskuva.
    Ruotsissa pellon keskihinta nousi edelleen viime vuonna, mutta ei kaikilla alueilla. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    3.3.202419:00
    Satu Lehtonen

    Pellon keskihinta Ruotsissa on noussut viidessä vuodessa yli kolmanneksen, ATL-lehti kertoo. Viime vuonna nousuvauhti oli 14 prosenttia.

    Lehden tiedot ovat peräisin Ludvig & Co -yrityksen tilastoista.

    Viime vuonna ruotsalaispellon keskihinta oli 181 000 kruunua, kun se edellisvuonna oli 159 000 kruunua. Euroiksi muutettuna viime vuoden keskihinta on 16 000 ja edellisvuoden 14 000 euroa.

    Viime vuoden tilasto perustuu noin 3 500 hehtaariin, jotka myytiin avoimilla markkinoilla. Aiempina vuosina aineisto on ollut 5 000–6 000 hehtaarin luokkaa.

    Korkea korkotaso ja heikko sato vähensivät viime vuoden myyntimäärää.

    Ludvig & Co:n Markus Helin kertoo, että peltoa ostavat ennen kaikkea jo pidempään toimineet viljelijät, joiden lainamäärä ei enää ole suuri. Viime vuonna peltomaan ostajan keski-ikä oli 51 vuotta, neljä vuotta korkeampi kuin 2014.

    Samassa ajassa myyjän keski-ikä on noussut kahdella vuodella 66 vuoteen.

    Keskiarvojen sisään mahtuu paljon vaihtelua. Kalleimmilla alueilla, Skoonessa ja Itä-Götanmaalla, keskihinta laski viime vuonna viisi prosenttia 399 000 kruunuun eli 36 000 euroon hehtaarilta.

    Lisää aiheesta
    • Peltokauppoja tehtiin viime vuonna seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

      Maatalous | Pellon hinta laskussa ja kauppamäärät kasvussa – kalleinta maa Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla

      Tilaajalle
    • Solarigon Kalajoen aurinkovoimalan paneelien peltokenttää.

      Talous | Peltohehtaarilla voi tehdä muhkeaa tiliä vuokraamalla sen aurinkosähköfirmalle

    • Maatalouden ja peltoviljelyn kannattavuus on aika heikko eikä peltoa nähdä sijoituskohteena. Kuvituskuva.

      Maatalous | Suomen pellot eivät kiinnosta ulkomaalaisia – ainakaan vielä

      Tilaajalle
    • Jonas Lundberg seisoo hiljattain raivaamallansa noin 10 hehtaarin peltolohkolla. Hankaluutena uudismaalla on maalajien nopea vaihtuminen. Alanurkka on turvetta, hieman ylempänä on hietaista savikkoa ja korkeimmilla selänteillä kivistä hietaa.

      Lihantuotanto | Täällä peltohehtaarista voi joutua pulittamaan jopa 20 000 euroa

      Tilaajalle
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä