Nurmirehun vienti Lähi-itään sai Ryskyn panelisteilta varautuneen vastaanoton

Hiilipäästöistä käytävä keskustelu ja sitä koskevat päätökset tarvitsevat tuekseen laadukasta kotimaista tutkimusta, totesivat Ryskypäivien lauantain paneelikeskustelun osallistujat.

”Olisi kaikkien etu, että päätösten pohjaksi saataisiin luotettava pohja. Tiede ei ole ehtinyt tässä mukaan”, kansanedustaja Antti Kangas (ps.) totesi.

Miten on mahdollista, että päästötulokset näyttävät pysyvän samoina vuodesta toiseen, vaikka nautojen määrä on vähentynyt ja nurmiviljely lisääntynyt, ihmetteli kansanedustaja Timo Mehtälä (kesk.).

Maaseutuyrittäjä Juha Pylväs muistutti, että tutkimuksen rahoitus pitää turvata.

Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli, että esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Ruukin yksikön nurmitutkimuksesta on tärkeää pitää kiinni, koska tutkittua tietoa tarvitaan myös pohjoisesta.

Keskustelijat nostivat esiin myös mahdollisuuden ottaa maaseutuoppilaitokset mukaan osaksi tutkimusta.

Nurmirehun vientiin Suomesta esimerkiksi Lähi-itään keskustelijat suhtautuivat varauksella. Sitä tärkeämpänä he pitivät sitä, että tuotteiden jalostusastetta pitäisi ennemmin saada nostettua Suomessa nykyistä korkeammaksi.

Julkisissa hankinnoissa ei viljelijäedustajien mielestä pitäisi hyväksyä tuotteita, joiden tuotantotapa ei Suomessa olisi sallittu.

Pylväs muistutti, että hankinnan kriteereitä voitaisiin asettaa niin, että se rajoittaisi ulkomaisia hankintoja.

”Hinta voi silloin muodostua kalliimmaksi, mutta esimerkisi alueelliset hyödyt olla vastaavasti suurempia”, kansanedustaja Janne Jukkola (kok.) totesi.

Suomalaisen Maaseudun ja Koneviestin paneelikeskustelun Ryskypäivillä veti Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna.