Viljasato on monelle raskas pettymys

Luonnonvarakeskus Luke tarkensi perjantaina ennustettaan tämänvuotisesta viljasadosta. Koska puinnit ovat jo lopuillaan, ennusteen voinee odottaa osuvan jo varsin lähelle lopullista satoa. Luke ennustaa sadon jäävän 2,9 miljardiin kiloon, mikä olisi toteutuessaan 2000-luvun kolmanneksi heikoin sato, eli suurempi kuin kuivuusvuosien 2018 ja 2021. (mt.fi 22.9.)

Moni viljelijä pitää tuoreinta arviota varmasti aivan liian positiivisena, eritoten jos runsaiden ja pitkään jatkuneiden sateiden vuoksi omia peltoja on yhä puimatta. ProAgria arvioi omassa kasvutilanneraportissaan torstaina, että viisi prosenttia vilja-alasta jäisi märkyyden vuoksi kokonaan korjaamatta. Länsirannikon maakunnissa korjaamatta jäävä ala voi nousta pahimmillaan jopa viidesosaan viljelyalasta. (MT 22.9.)

Viljasadosta puhuttaessa ei voida sivuuttaa laatua, joka on tänä syksynä osoittautunut hyvin vaihtelevaksi. Leipäviljoilla kostea ja lämmin elokuu on heikentänyt sakolukuja, ja kauralla huolta aiheuttavat homeet ja tähkäidäntä. Jopa rehukäytölle asetetut homemyrkkyrajat ovat osassa eristä ylittyneet, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää energiakäyttö. MT:n haastattelemien viljan ostajien mukaan polttolaitokseen on jo tähän mennessä jouduttu ohjaamaan osa kuormista.

Pelkkä määrän tuijottaminen ei siten anna riittävää kuvaa siitä, millaisissa tunnelmissa sadonkorjuuta on tiloilla tänä vuonna tehty. Ilonaiheet ovat vähissä, kun määrältään ja laadultaan heikko sato on tuotettu historiallisen kalliilla tuotantopanoksilla eivätkä hinnatkaan vastaa sadon vaatimia satsauksia. Tilanne on tukala nimenomaan viljelijöille, sillä viljan ostajien mukaan varastoissa on edelleen viimevuotista satoa, jolla tämänvuotista vajetta pystytään paikkaamaan.

Ensi vuoden viljelysuunnitelmissa onkin tärkeää ottaa huomioon se, että kotimaan kulutuksen täyttäminen vaatii vain 2,6 miljardin kilon viljasadon. Viljelyriskin hajauttamista viljelykiertoa monipuolistamalla kannattaa siis entistäkin tarkemmin harkita. Toisaalta innokkaasti tänä vuonna kiertoon otetusta herneestä ei riskin hajauttamiseen nyt ole ollut apua – ProAgrian perjantaisen ennusteen mukaan jopa 70 prosenttia sadosta voi jäädä korjaamatta. Hömppäheiniksi kutsutut ympäristönurmet ovat talouden näkökulmasta kaikkea muuta kuin hömppää.