Maitotankin koko on paikoin jopa satakertaistunut

Maitotilojen muutos näkyy konkreettisesti tilasäiliöissä: maitotankin koko on paikoin jopa satakertaistunut.

“Kun olin lapsi, säiliöt vetivät 400 litraa. Vuonna 2001 työurani alussa yleisin koko oli 4 000 litraa. Nyt myydään jo 40 000 litran siiloja”, kertoo Kylmäkärki oy:n toimitusjohtaja Aaretti Sipilä.

Ruotsalaisen Wedholmsin omistama Kylmäkärki on markkinaosuudeltaan Suomen johtavia tilasäiliöiden toimittajia. Sipilän oman arvion mukaan Suomen noin 3 800 maidontuottajasta jopa parilla tuhannella on Wedholmsin säiliö.

Maidon kylmennyslaitteisto käy samalla periaatteella kuin mikä tahansa jääkaappi, mutta hiilidioksidi on kylmäaineena vaativampi: Putkiston ja kompressorin pitää kestää jopa 90 baarin paine, kertoo Aaretti Sipilä.  Kuva: Taneli Laine

Turenkilaisen WanhaMaito oy:n tilalla seisoo yhtiön uusi 15 000 litran CO2 siilotankki. Rosterinen torni palvelee kahden lypsyrobotin maitotilaa, ja mitoituksessa on varauduttu kolmannen robotin käyttöönottoon. Robotti- ja tankkijärjestelmät on mahdollista yhdistää eri valmistajilta, vaikka robottitoimittajat tarjoavat toisinaan myös omia säiliöratkaisujaan.

Siilo on toimitettu tilalle Hämeenlinnan Osuusmeijerin kautta. Käytäntö vaihtelee alueittain: etelässä maitotankin hankkii usein meijeri, Jyväskylästä pohjoiseen vastuu on tyypillisesti tilalla itsellään.

Turengissa lypsylämmin maito johdetaan kylmää vettä hyödyntävän esijäähdyttimen läpi puskuritankkiin, jonka tehtävä on vastaanottaa maitoa siilon pesun tai huollon aikana.

Varsinaisessa säiliössä kylmäjärjestelmä pitää lämpötilan 3–4 asteessa. Kompressori hurisee silloin tällöin maitohuoneen puolella. Siilo on paksulti eristetty ja maitomäärä suuri.

“Lyhyet sähkökatkot eivät juurikaan näy lämpötilassa”, Sipilä sanoo.

Maitoauto käy WanhaMaito oy:n tilalla joka toinen yö ja kuljettaa maidon Hämeenlinnan Osuusmeijeriin. Kuva: Taneli Laine

Tilasäiliöitä käydään Sipilän mukaan huoltamassa keskimäärin kahdesti vuodessa.

“Yksi vuosihuolto ja päälle yksi viankorjaus.”

Huoltoverkko kattaa lähes koko Suomen, vaikka tilakoon kasvu haastaa myös huoltoa.

“Kunnissa voi olla enää yksi maitotila, tai joissakin ei yhtään. Huoltomatkat pitenevät ja kustannukset nousevat sekä meillä että kaikilla muilla maitotilojen palveluilla.”

Huoltoa kuormittaa myös se, että maidonsäilytyksen kylmälaitteissa käytetään nyt useampia teknologioita rinnakkain. Perinteiset kylmäaineet ja uudemmat teknologiat vaativat kaikki omanlaisensa työkalut, varaosat ja osaamisen.

Lainsäädännön tiukentuessa uusien maitotankkien kylmäaineen vaihtoehdoiksi jäävät käytännössä propaani ja hiilidioksidi.

“Ammoniakkia ei Suomessa käytetä tilasäiliöissä. Se sopii paremmin suuren teollisuuden kylmäkäyttöön”, Sipilä toteaa.

Wedholmsin käyttämä hiilidioksidi ei ole kylmäaineena uusi. Sen lämmönsiirto-ominaisuudet tunnettiin jo 1800-luvun lopulla, mutta tekniikka jäi muita vaihtoehtoja vaativampana paitsioon. Suurin ero muihin kylmäaineisiin on, että järjestelmän on toimittava korkeilla paineilla, tyypillisesti 30–90 baarin välillä.

“Tämä näkyy hinnassa. Hiilidioksidia käyttävä maitotankki on noin 20 prosenttia kalliimpi kuin perinteinen”, Sipilä sanoo.

Propaani on hiilidioksidia edullisempi kylmäaine, mutta siihen liittyy paloriski. Vuodon sattuessa järjestelmä on pysäytettävä välittömästi. Siksi Kylmäkärki suosii propaania lähinnä pienissä vasikanmaitotankeissa.

“Hiilidioksidivuodot ovat usein hitaita, eikä niiden takia tarvitse pysäyttää koneita. Vuoto ei aiheuta ympäristöriskiä, ja järjestelmä voi jatkaa toimintaa pienestä vuodosta huolimatta.”

Vanhemman teknologian maitotankkeja saa edelleen käyttää ja huoltaa. Niitä onkin suomalaisilla tiloilla eniten – Sipilän kertoman mukaan uusia hiilidioksidilaitteistoja on vasta 37 tilalla.

Perinteisiä kylmäaineita ei kuitenkaan ole enää saatavilla uutena, vaan huolloissa hyödynnetään kierrätettyjä sekä regeneroituja aineita rajallisen ajan.

“Edessä on laitteistojen päivityksiä. Pelkkä kylmäaineen vaihto ei lopulta riitä, vaan myös tekniikkaa joudutaan jossain kohtaa uusimaan”, Sipilä sanoo.

Maitotankin käyttöikä on pitkä, jopa 25 vuotta.

“Sinä aikana sääntely ehtii taas muuttua. Siksi luonnolliset kylmäaineet, kuten hiilidioksidi ja propaani, ovat turvallinen valinta pitkällä aikavälillä”, Sipilä muistuttaa.